Säästä voi puhua aina. Ainakin vuoristossa. Jokainen päivä on erilainen. Aamulla satoi taas lunta, mutta hiljalleen leijaillen. Sitten lumi muuttui sateeksi. Kun aurinko vielä rupesi paistamaan, lumihanget sulivat ihan silmissä. Iltapäivällä on jo pälvipaikkoja ja vesi lorisee alas polkuja. Tuuli on laantunut ja siksi uskaltaudun tänään gondolihissiin ja alas Gampelin kylään. Hissimatkaa on 1940 metriä ja korkeuseroa asemien välillä on reilu 900 metriä. Jeizinen sijaitsee 1526 mmp korkeudessa. Hissiin oli tuotu kaksi 50 kilon painoa vakaamaan kulkua. Seurakseni sain paikallisen miehen, jonka kanssa kahdeksan minuutin matka sujui mukavasti. Anton oli mukana ja nautti matkasta lattialla rauhallisesti maaten.
Gampelissa ei ollut lunta ja siellä sää näytti keväiseltä. Käveltiin kylän raiteilla ja tavattiin muita koiranulkoiluttajia. Kaikki täälläkin taitavat tuntea toisensa ja minulta kysyttiin suoraan hyvin hämmästyneenä että asunko täällä. Pari baaria oli auki ja leipomo. Kävin ostamassa kuudella frangilla pienen ruislimpun. Oli todella hyvä, siemeniä vielä seassa.
Gampelin ja Stegin kylät erottaa toisistaan Lonza-joki. Stegin puolella piipahdimme kirkossa ja hautausmaalla. Gampelin puolella oli jalkakäytävillä tähtiä, joissa artistien nimiä ja vuosilukuja. Pink, Sina, Die Toten Hosen, Muse, Joe Cocker, Snow Patrol. Aika nimekäs porukka. Ilmeisesti he ovat esiintyneet Openair Gampel musiikkifelstivaaleilla, joka täällä järjestetään joka vuosi aina elokuussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti