Dar es Salaam, Tansania
Jäähyväiset Tansanialle
Kolmen kuukauden vapaaehtoispesti jäi puoleen. Harmi, mutta olen tästäkin ajasta onnellinen ja kiitollinen. Ei mennyt tämä reissu niin kuin Strömsössä, mutta siinähän reissaamisen ja elämänkin viehätys piilee suurelta osin. Projektit, joihin minun piti osallistua, siirtyivät verkkoon, kenttämatkat peruttiin ja toimistokin suljettiin kolmeksi kuukaudeksi juuri samalla viikolla kun saavuin Dar es Salaamiin. Syynähän on tietenkin korona. Mutta pääsin projekteihin mukaan virtuaalisesti ja etänä pystyin tekemään tekstejä eri julkaisuihin. Olen oppinut paljon silpomisen vastaisesta työstä, batiikin tekemisestä, puhtaasta vedestä - tai sen puutteesta, naisten ja vammaisten aseman parantamisesta, ilmaston muutoksesta, luonnonsuojelusta, naisjohtajuudesta ja vähän tansanialaisesta ruuastakin. Eli voiton puolella olen tämän reissun suhteen. Kirkkaasti.
Mitä sitten jäi päällimmäisenä mieleen? Ihanat hedelmät, erityisesti mangot ja avokadot. Myös papaijat ja vesimelonit olivat herkullisia. Mereneläviä oli jos jonkinlaisia mutta yksi lievä ruokamyrkytys kyllä vei ruokahalut kalaruokien suhteen. Omat suosikkikahvilatkin löytyivät: Wild Flour ja Orchid cafe. Ensimmäinen vähän boheemimpi, hyvää kahvia ja huonoa ruokaa. Toinen ihanan viileä ja siisti, hyvää ruokaa ja upeita leivonnaisia. Kahviloista muodostui toimistoni ja niissä tuli haasteltua ihmisten kanssa. Yöelämään ei juurikaan tullut tutustuttua, mitä nyt naapuriravintolasta, Cape town fish marketista elävä musiikki kantautui iltaisin parvekkeelleni. Monet ravintolat olivat laittaneet ovet kiinni ja ne jotka vielä olivat auki, ammottivat tyhjyyttään. Ai niin, lounaspaikkana kannatta vielä mainita Woodberry cafe. Hyvää ruokaa, ihana ympäristö ja terassi. Ja pihalla kanat tepastelivat vapaina ympäriinsä.
Sain asua kolmessa eri paikassa: Mikocheni B:ssä, Mikochenissä ja Masakissa. Mielelläni muutin aina uuteen paikkaan ja uuteen ympäristöön. Alueena Masaki oli rauhallinen ja siellä oli eniten kahviloita ja ravintoloita. Myös asuntoni Masakissa oli mieleisin, tilaava ja valoisa asunto merinäköalalla. Talossa oli myös kattoterassi, jonne asukkaat kokoontuivat auringonlaskun aikaan siemailemaan juomiaan ja vaihtamaan kuulumisiaan.
Miten kotimatka tuntuu aina pidemmältä kuin menomatka? Tänään kotimatka kesti kaksikymmentä tuntia, Darista Istanbulin kautta Helsinkiin. Matka sujui hyvin, lentokentät olivat rauhallisia vaikka koneet olivatkin täynnä. Yllättäen koronatestiä ei kyselty eikä kuumetta mitattu. Turvallisesti pääsin kotiin, joka tuntui pienen tauon jälkeen niin kauniilta ja siistiltä.
Edit. Helsinki-Vantaan lentokentällä tehtiin koronatestit niille, joilla ei ollut todistusta negatiivisesta testituloksesta. Tuloksen pitäisi tulla vuorokauden sisällä ja jos se on negatiivinen, suositeltiin toisen testin ottamisesta 3-4 päivän kuluessa. Jos sekin on negatiivinen, ei kahden viikon karanteenille ole tarvetta.
