keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Kuala Lumpur, Malesia


Katukeittiössä on mistä valita. Pari kertaa maistoin kalaruokaa, mutta suomalaisittain ne olivat ylikypsiä, kuivia ja mauttomia. Malesialaisessa keittiössä ei käytetä suolaa, mutta sokeria sitäkin enemmän. Ja lisukkeena riisiä tai nuudeleita. Kasviksia oli tarjolla aika niukasti.


 Lounasaikaan katukuvaan ilmestyivät auton lavalta tai takakontista myytävät lounasruuat.


Tämä kokki oli erittäin ylpeä ravintolastaan ja ruuistaan. Eikä suotta, hyvää oli. Kertaakaan en ole reissussa sairastunut ruuasta.


 Perusmättöä malesialaisittain: tofua ja nuudeleita.


 Banaaninlehdessä kypsytettyä riisiä sipulisilpun ja kananmunan kera. Maistui riisipuurolle.


Katukeittiöiden liepeillä parveli kulkukissoja, joilla geneettisenä mutaationa häntä on lyhentynyt ja hännänpää typistynyt kippuraksi.


Meidän talon vartijat olivat nepaleja, siivoojat filippiiniläisiä, tarjoilijat bangladesiläisiä...

maanantai 17. marraskuuta 2014

Kuala Lumpur, Malesia


Olin menossa katsomaan näyttelyitä Visual Art Galleryyn. Satoi kaatamalla ja juoksin bussipysäkiltä sateenvarjo pään päällä keikkuen. Kysyin vastaantulevalta mieheltä, missä sisäänkäynti on ja hän ohjasi minut rakennuksen toiselle puolelle. Jatkoin juoksua, kunnes huomasin kulkevani punaista mattoa pitkin, tv-kamerat kuvasivat kulkuani ja orkesteri soitti rappusissa. Olin hölmistynyt, mutta halusin sateesta pois, joten kävelin punaista mattoa pitkin sisälle. Minut toivotettiin tervetulleeksi drinkin kera. Yritin näyttää siltä, kuin kuuluisin joukkoon, poiskaan en voinut enää lähteä. Aikani ihmeteltyäni selvisi, että olin Kuala Lumpurin Fashion Weekendin ja Year End Shopping´n avajaisissa. Joku tärkeän näköinen nainen toivoi minun viihtyvän ja nauttivan tilaisuuden antimista. No, mikäs siinä. Ruokaa, juomaa, puheita, muotinäytöksiä, musiikkia - ja lahjakassi. Kassissa oli batiikkikangas, pussukka, cd, luonnoslehtiö, kirja, pinssi... Vähän kyllä hävetti rento pukeutumiseni, mutta sitten ajattelin, että mitä hittoa! miehän olen boheemi, eikä mulla ole mitään hävettävää :D Asenne ratkaisee.



perjantai 14. marraskuuta 2014

Kuala Lumpur, Malesia


Joulu on jo alkanut Kuala Lumpurissa. Joulukoristeita näkyy kaikkialla ja kävin ensimmäisissä joulumyyjäisissä. Kuvassa vanhoista kimonoista tehtyjä laukkuja. Mielestäni ne kaikki on niin hienoja, etten osaa edes rajata tuota kuvaa, ettei vaan mikään laukku jäisi kuvasta pois. Jokaisen laukun sisällä on koodi ja www.mymoniko.com -sivulta voi käydä lukemassa kimonon tarinan. Minun laukkuni on valmistettu vanhasta hääkimonosta.

Facebookissa huomasin, että Malesian suomalaisilla on kävelykierros tällä viikolla - ei kun mukaan! Meitä oli viisi naista, ja Jessika kierrätti meitä DDTI:n torilla ja esitteli vihanneksia ja hedelmiä, antoi kokkaus- ja maustamisvinkkejä ja vei meidät lähikuppilaan ruokamaistiaisille. Nautimme mm. banaanilettuja ja malesialaista maitokahvia, jotka molemmat olivat ihan törkeen makeita. Muuten kyllä ruoka on täällä hyvää, sekoitus malesialaista, thaimaalaista ja intialaista, mutta jälkkärit ja leivonnaiset jäävät syömättä niiden makeuden takia.  Lopuksi vierailimme vielä puutarhalla, josta löytyi mm. ihania orkideoita ja joulutähtiä.

Malesiassa asuu noin 2 500 suomalaista. Lapsiperheitä tänne on muuttanut niin paljon, että nyt tänne puuhataan Suomi-koulua. Ainakin facebookista päätellen porukka on aktiivista, ja tapaamisia ja juhlia tuntuu olevan tiuhaan. Pari päivää sitten kävin Suomen suurlähetystössä. Lähetystön tiloissa Malesian suomalaisyhdistys ylläpitää kirjastoa ja minäkin sain lainata sieltä kirjoja. Kirjat on lahjoituksina saatu eli käytettyjä. Mutta loistava paikka ja loistavaa toimintaa.






torstai 13. marraskuuta 2014

Kuala Lumpur, Malesia


Päivitys Thaimaasta, Ko Larnin lähistöltä, vähän viiveellä. Laitesukeltaminen oli todella hyppy tuntemattomaan. En yhtään tiennyt mitä odottaa tai kuinka kokisin sukeltamisen. Jännitti. Regulaattoriin hengittäminen tuntui luonnottomalta ja uiminen veden pinnalla oli hankalaa. Mutta kun päästiin veden alla, alkoi tuntua helpommalta, vaikkakaan ei kovin luontevalta. Mulla oli ohjaaja, britti Louise, kokoajan lähietäisyydellä, kauas en uskaltanut hänestä lähteä. Merenalainen maailma oli kyllä ihmeellinen! Kaikki ne eläimet, kasvit, korallit - upeita muotoja ja värejä. Edes mielikuvitus ei riitä moiseen.

Ennen sukellusta meillä oli teoriatunti ja sen jälkeen tehtiin muutama harjoitus matalassa vedessä. Sitten kun tunsi olevansa valmis, lähdettiin pinnan alle. Meillä olisi ollut mahdollisuus sukeltaa 12 metrin syvyyteen, mutta mulla oli kanttia mennä vain viiteen metriin. Muutkaan ryhmässämme eivät menneet kuin seitsemään metriin. Pinnalla oli paljon liikennettä mm. vesiskoottereita, jotka porhalsivat banaaniveneet perässään hurjaa vauhtia. Ylösnouseminen pelotti yhtä paljon kuin alas meneminenkin. Meillä oli merkki veneilijöille, oranssi putkilo, ylösnousemisen turvaamiseksi, mutta en kyllä uskonut niitten huomaavan sitä. Takaisin laivaan noustessani jalat tärisivät ja illalla olin todella poikki, uni maittoi aikaisin.





tiistai 11. marraskuuta 2014

Melaka, Malesia


Ihan kuin olisi käynyt päiväretkellä Porvoossa kauniina kesäisenä päivänä. Melakaan on parin tunnin ajomatka Kuala Lumpurista. Kaunis pikkukaupunki merenrannalla, joka oli sunnuntaina täynnä turisteja. Välilllä tuntui, että käveli elokuvalavasteissa eikä oikeassa kaupungissa. Kaupungista löytyi muutama kenkientekijä, jotka tekivät puukenkiä malesialaiseen tapaan. Harmi vaan, että kengät olivat liian kapeita suomaliseen jalkaan. Hintakaan ei olisi ollut paha, 
15 euroa, ja olisin itse saanut valita mieleisen pohjan ja siihen mieleisen nahan. Mutta ei. 

Melakassa on monta museota ja niistä Arkkitehtuurimuseo oli todella hieno. Varsin kattavasti selvitettiin Malesian historiaa arkkitehtuurin kautta: esihistoria, siirtomaavallan aika (Portugali, Hollanti, Englanti), maailmansotien vaikutus ja nykyaika. Ja tuo kolonialismihan näkyy katukuvassa niin Melakassa kuin Kuala Lumpurissa.  

Tuon ylläolevan kuvan otti japanilainen nainen, Chien. Hänestä kuva oli niin hieno, että hän halusi tulla näyttämään sen minulle. Hän tunsi Suomen ja oli vieraillut Helsingissä monta kertaa - aina talvella. 



sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Kuala Lumpur, Malesia

Pakko jakaa tämä ikkunastani avautuva näkymä.


lauantai 8. marraskuuta 2014

Kuala Lumpur, Malesia


En voi olla hehkuttamatta tämän kaupungin valoja. Joka ilta näkee jotain mykistävää. Ikkunastani avautuu näkymä KL toweriin eli Kuala Lumpur -torniin, joka välkkyy suurena valopallona. Asun huoneistossa, joka on 20:ssa kerroksessa - kerroksia tässä talossa on 35. Tällä reissulla olen majoittunut asunnonvaihdossa, talovahtina, pienissä ja isoissa hotelleissa ja nyt apartementoksessa. Hotellissa on kiva asua, kun aina kotiin tullessa joku on ovella vastassa ja tervehtii iloisesti. Myös juttuseuraa on yleensä tarjolla ja respasta voi kysyä neuvoa mieltä asukarruttaviin kysymyksiin. Valmiiseen aamiaspöytään on kiva mennä, mutta jo parin aamun jälkeen alkaa tökkimään. Täällä aamiaispöydät ovat notkuneet, mutta aasialaisia herkkuja. Paistettua riisiä, keitettyä riisiä, tahmariisiä, riisipuuro, riisinuudeleita, paistettuja nuudeleita, vermiselliä.... ei kyllä uppoa länsimaalaiselle aamulla. Siksi onkin ihanaa, kun voi taas tehdä oman aamiaisensa, juuri sellaisen kuin haluaa.

Kävin kaupungin ulkopuolella Batu-luolassa ihmettelemässä hindutemppeleitä. Temppelit on rakennettu valtavan kalkkikivi-luolan sisälle, luola on halkaisijaltaan noin sata metriä. Luola on toiminut hindujen pyhänä paikkana vuodesta 1891 lähtien ja edelleenkin siellä on aktiivista toimintaa. Luolassa asustaa apinalauma, turisteja vaanien.


torstai 6. marraskuuta 2014

Kuala Lumpur, Malesia

Kuala Lumpur on todellinen valomeri. Saavuin kaupunkiin myöhään illalla (koska lentoni Bangkokista oli kuusi tuntia myöhässä) ja näky monorailin eli yksiraiteisen ikkunasta oli mykistävä. KL, kuten paikalliset kaupunkia kutsuvat, on sekoitus itää ja länttä. Kaduilla on siistiä, kulkukoiria ja -kissoja ei näy, autot ovat vallanneet kadut mopojen sijaan ja julkinen liikenne vaikuttaa kattavalta ja toimivalta. Kaupungissa liikennöi mm. shuttlebusseja, linjoja taitaa olla viisi ja ne ovat ilmaisia - tosin hitaita ja tupaten täynnä. Malesia on muslimimaa ja se näkyy katukuvassa. Musliminaisilla taitaa olla oma muotinsa, olen nähnyt muutaman Louis Vittonin yms merkkihuivin ja se tuntuu jotenkin hupaisan ristiriitaiselta: uskonnollinen symboli ja huippubrändi samassa paketissa.

Montakohan ostaria tässä kaupungissa on? Kymmeniä, veikkaisin. Ja ne on valtavia! Kuinka voikin olla niin paljon kalliita merkkiliikkeitä! Tosin tuntuu, että ihmiset parveilevat käytävillä, liikkeet näyttävät tyhjiltä. Vaatteet ovat Suomen hintatasoon nähden edullisia, täällä kun ei ole alv:a - kuulemma. Ja ihanaa nähdä laatua muun aasialaisen halpatuotannon jälkeen. Kauniit materiaalit ja hyvät leikkaukset ovat suorastaan taidetta!

Vastapainon luksusostareille tarjoaa Chinatown eli Kiinalainen kaupunginosa. Se on meluisa, kaoottinen, värikäs ja täynnä elämää. Lounaaksi voi syödä paistettua siannahkaa tai haudutettuja siankorvia. Varmaan löytyy muitakin erikoisuuksia, mutta tylsästi tyydyin tofuun ja kasviksiin. Lounas tuorepuristetun sitruunamehun kera maksoi noin 2,5 €. Budjettini olen tainnut jo ylittää. Muuten täällä selviää vähällä rahalla, mutta hotellit ovat suht kalliita. Ja nyt ois kyllä oikea paikka uusia vaatevarastoa!

lauantai 1. marraskuuta 2014

Bangkok, Thaimaa

Harvasta paikkaa on niin ihanaa lähteä pois kuin Pattayalta. Kissat jäivät tyytyväisinä köllöttelemään isäntänsä seuraan, kalat onnistuin valitettavasti tappamaan. Syynä olivat viereisestä puusta pudonneet myrkylliset kukat, joita en ymmärtänyt poimia altaasta pois. No, kissat ainakin voivat pulskasti, aina olivat ruoka-aikaan kotona.

Tarkoitukseni oli jäädä vielä pariksi viikoksi Thaimaahan, mutta nyt tuntuu, että kiintiö on täysi. Tulin pariksi yöksi Bangkokiin, missä mulla on vielä muutama ilmainen yö kodinvaihdon merkeissä. Tänään täytyy lähteä vaateostoksille. Olen reissussa (ylpeästi) vain käsimatkatavaroilla ja vähäinen vaatevarastoni alkaa olla jo loppuun kulutettu. Mustat t-paidat eivät ehkä ole auringonpaahteeseen se paras valinta.... Kolmet halpishousut olen reissusta ostanut ja kahdet hajosivat muutaman käytön jälkeen. Nyt täytyy panostaa vähän laatuun, noitten halpistuotteitten valmistaminen - ja ostaminen - on kyllä moraalitonta!

Kuva on Pattayan Khao Phra Tamnak -kukkulalta. Kultainen Buddha ja almukassakaappi (rahat pudotetaan kassakaappiin ylhäällä olevasta raosta).