Etelä-Teneriffa, Espanja

 Teneriffa, Espanja

Näkymä Lomo de Menan kylästä Road trop eteläisellä Teneriffalla

Ensimmäinen työviikko uudessa kohteessa on aina työntäyteinen. Aika Playa de las Americasissa meni vauhdilla ja huomenna on muutto pohjoiseen, Puerto de la Cruziin. Tänään on vapaapäivä, joten otin auton alleni ja lähdin tutustumaan eteläisen Teneriffan vuoristomaisemiin ja -kyliin. 

Chayofa, La Camella, Valle San Lorenzo.... Kylien nimet vilistivät silmissä ja ennenkuin huomasinkaan, olin jo ajanut kylän ohi. Seuraavaan kylään saapuessani päätin olla skarpimpi; sinne pysähdyn. Matkalla kapea, hyväkuntoinen tie, nousi hiljakseen vuoristoon. Tunneleita ei ollut, mutta rotkojen yli meni pieniä yksikaistaisia siltoja. Rotkoja en ehtinyt ihailemaan, mutta maisemat Atlantille olivat vaikuttavat. Jatkuvasti jouduin väistelemään pyöräilijäturisteja; aika turvattomalta tuntui heidän reittinsä.

Ensimmäinen pysähdys Granadilla de Abonaan. Tien varrella oli isoja muraaleja ja kylän pääkadulla niitä oli lisää. Taloissa näkyi siiromaavaikutteisia koristeltuja parvekkeita, pysähtyiväthän amerikkalaiset laivat Teneriffalle kauppamatkoillaan jo 1500-luvulla.

Cruz de las Animas, Los la Baliquitos, El Rio.... Onpa täällä paljon kyliä ja osa niistä vaikuttaa varsin isoilta ja vilkkailta. Seuraava pysähdykseni on Villa de Aricossa. Pysäytän auton parkkipaikalle. Radio sulkeutuu, mutta musiikki jatkuu. Viereisessä talossa näköjään kuunnellaan samaa radiokanavaa. Kävelen kohti kylän historiallista keskusta, mutta en pääse aukiolle. Koko keskusta on aidattu ja aidan sisäpuolella on korjaustyöt käynnissä. Kirkkokin on motattu, näkyviin kohoaa ainoastaan kirkon kellotorni. Mantelipuut ovat kukassa ja pääkadun varrella tuoksuu ruoka. Tuoksu ei tule ruuasta, vaan jalkakäytävillä kasvavista koristepippuripuista. Tuorepuristettua appelsiinimehua paikallisessa baarissa ja matka jatkuu taas.  

Jaloittelua Lomo de Menassa. Alkaa olla jo lounasaika, mutta yhtään ravintolaa ei ole sattunut kohdalle - ainoastaan suljettuja ja toimintansa lopettaneita. Joka kylässä on baari ja kirkko. Useimmissa myös marketti. Lomo de Messa tapauduin minimarkettiin, mutta se oli mennyt kiinni tuntia aiemmin, kello 13.00. Ja avautuu uudelleen seuraavana aamuna kello 8.00.

Päämääräni oli Güimar ja siellä olevat pyramidit. Pyramidit löydettiin vasta vuonna 1990 ja aluksi niiden uskottiin olevan vain kivikasoja, joihin paikalliset maanviljelijät olivat kasanneet kiviä pelloiltansa. Alue oli kaavoitettu asuinalueeksi, mutta onneksi paikallinen argeologi rupesi tutkimaan "kivikasoja" tarkemmin ja totesi ne pyramideiksi. Kun norjalainen Thor Heyerdahl kuuli pyramideista, jätti hän kaivaukset Perussa kesken, ja muutti Teneriffalle. Hän asui elämänsä viimeisen vuosikymmenen Güimarissa. Pyramidien syntyä tai rakentajia ei tiedetä. Kuusi niitä on ja ne ovat noin neljä metriä korkeita porraspyramideja. Teneriffalla on ollut enemmänkin pyramidejä, mutta aikojen saatossa niitten kivet on käytetty rakennusmateriaaleiksi. 

Ai niin. En mennyt museoon sisälle. Mielenkiintoni pyramideja kohtaan lopahti, kun kuulin sisäänpääsymaksun olevan 18 euroa. 

Granadilla de Abonan kylänraitti.

Güimarissa kirkon kupeessa.