La Orotavan pikkukaupunkiin on Puerto de la Cruzista vain viitisen kilometriä matkaa. Kaupunki on siisti ja kaunis; huomaa, että se on, ja on ollut aikanaankin, vauras kaupunki. Vaurautta kaupunkiin toi hedelmällinen maaperä ja suotuisa ilmasto. La Orotavan laaksossa viljeltiin tomaatteja, banaaneja ja viiniä - ihan samoja, mitä nykyäänkin viljellään. Tuotteita riitti vientiin asti ja Puerto de la Cruz rakennettiin La Orotavan satamaksi, jonka kautta kauppaa käytiin lähinnä Britteihin. Kaupungin historiallisessa keskustassa on useita palatseja upeine puutarhoineen ja suuria, komeita katedraaleja. Monet taloista ja palatseista on museoitu, ja ne ovat priimakunnossa.
Teen kävelykierroksen vanhassa kaupungissa, käyn kahvilla ja ihailemassa puutarhoja. Kaksi isoa turistiryhmää tulee vastaani kapealla kadulla ja samalla kohtaa muuriin on kirjoitettu "Tourists go home" eli turistit menkää kotiin. Tunnen piston sydämessäni. Olen pahempi kuin turisti; olen mukana mahdollistamassa massaturismin alueella, joka ei enää kestä sitä. Puhun asiakkailleni vastuullisesta matkailusta, mutta taitaa puheet ja teot olla vain mitätön, merkityksetön pisara valtavassa meressä. Kanarialla turisti käyttää päivässä kuusi kertaa enemmän vettä kuin paikallinen. Ja kun vesilaitos täällä on yksityistetty ja vettä jaetaan huutokauppaperiaatteella, ei sitä riitä kaikille = köyhemmille. Pienet maatilat joutuvat lopettamaan toimintansa, koska heillä ei ole varaa ostaa vettä.
Hävettää, lähden kotiin. Onneksi pääsen paikallisbussin kyytiin. Pari kertaa olen jäänyt pysäkille, kun bussi on ollut täynnä - yllätys yllätys - turisteja. Toivottavasti paikalliset mahtuivat kyytiin.
P.S. Kyllähän turistit tuovat myös rahaa ja töitä lomakohteisiin. Kanarialla 40% asukkaista saa toimeentulonsa suoraan turismista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti