Morrinsville, Uusi-Seelanti

Viime viikolla unohdin uimapukuni Peterin autoon. En sitä silloin tarvinnut, enkä tarvitse nytkään. Meni useampi päivä ennenkuin huomasin kadottaneeni sen. Yleensä uimapuku kulkee mukana reissussa, varmuuden vuoksi. Tällä reissulla olen käyttänyt sitä kerran, yleensä en ollenkaan. Lähdin sateen saattelemana Morrinsvilleen, missä Peter asuu. Kaupunki on saanut nimensä ihmisen, Morrinin, mukaan. Kukaan ei tosin enää muista kuka Morrin oli. Googlettamalla selvisi, että Morrin oli 1800-luvun lopulla alueella elänyt rikas maanomistaja.

Morrinsvillen ja koko Waikaton alueella, Uuden-Seelannin pohjoissaarella, on paljon maitotiloja. Uuden-Seelannin lampaat laiduntavat eteläsaarella. Morrinsvillen kaupungissa silmiinpistävää on lehmäpatsaiden määrä, niitä on kymmenittäin (60 kaikkiaan!). Patsaat ovat normaalin lehmän kokoisia, joukossa kuitenkin yksi megalehmä, Mable, joka kohoaa 6,5 metrin korkeuteen. Jos Mablen lypsäisi, tuottaisi se 1000 litraa maitoa päivässä. 

Koirapuisto on tietotoimistoni. Tapaan siellä päivittäin samat ihmiset ja samat koirat. Heidän mukaansa Tapaninpäivä on normaali arkipäivä ja kaupat ovat auki. No ei ollut. Morrinsvillessä oli vain yksi marketti ja Pelastusarmeijan kirppari auki. Onneksi löydettiin kahvila, jossa saatiin juotua päiväkahvit: long black mulle ja long white Peterille. Eli ihan perus musta kahvi ja kahvi maidolla.