Sydneyn lähiöitä riitti ja riitti. Ohitettiin muutamia tuttuja asemia kunnes seutu muuttui haja-asutusalueeksi. Omakotitaloja siellä täällä ja vähän matkaa taitettuamme alkoi tulla laitumia ja niillä karjaa ja lampaita. Matkan varrelle sattui viimekesänä palanut eukalyptusmetsä, puiden rungot olivat hiilenmustia ja aluskasvillisuus oli alkanut jo kasvaa uudelleen. Pysähdeltiin muutamalla asemalla, Taragonan ohi mentiin hiljakseen, kukaan ei sinne halunnut eikä ollut kyytiin tulijoita.
Matkan aluksi konduktööri otti lounastilaukset haluavilta ja tunnin kuluttua lounaat olivat noudettavissa ravintolavaunusta - "buffet" kuten täällä sanotaan. Varsinaista ravintolavaunua ei ollut, ainoastaan tiski, josta ruuat sai hakea. Kävin kahvin ja kakkupalan "caramel slice". Kahvi oli pikakahvia teepussin tapaan. Tavarat pahviselle tarjottimelle ja omalle paikalle herkuttelemaan. Kaikki astiat oli kertakäyttöisiä, kyllä tympi.
Näin elämäni ensimmäisen kengurun! Puoli tuntia ennen Canberraan saapumistamme, metsässä loikki yksi pienen näköinen kenguru. Ehdin jo olla huolissani näenkö niitä ollenkaan tällä reissulla. Olipa se söpö! (Valitettavasti 'kotimatkalla' näin vielä kaksi kengurua - kuolleina tienposkessa, auton alle jääneitä. Olin vähän järkyttynyt.)
Neljän tunnin jälkeen saavuin Canberraan. Australian pääkaupunkiin toivotti minut tervetulleeksi vesipisaroiden kera. Tuttavan tuttavat olivat minua asemalla vastassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti