New York, Yhdysvallat

Viimeistä viedään 3/3

Mitähän vielä New Yorkista kertoisin? Sen, kun ainoan kerran pelkäsin New Yorkissa ja toivoin, ettei kukaan tuttu näkisi - hävetti.

Vai sen, kun osallistuin Kabbalah Centerissä viikottaiseen tilaisuuteen ja pääsin mukaan nuoren miehen bar mitsvaan ja mahtaviin energioihin? Jos siitä kertoisin, kertoisin että kabbalan mukaan kaikilla meillä on mahdollisuus elää täyttä elämää ja kabbala tarjoaa tähän käytännönläheisiä työvälineitä - ei mystistä sananhelinää, kuten usein kuvitellaan. Kabbalan mukaan "mukavuusalueelta poistuminen voi saada aikaan ihmeitä". En voisi olla enempää samaa mieltä!

Tai ehkä epätoivoisista shoppailuyrityksistäni Sample sales -tapahtumissa ja vintagekaupoissa.

Vai Museum Milesta Keskuspuiston itälaidalla, jonka varrelta löytyvät mm. Juutalaisten museo, Guggenheimin taidemuseo, MET ja monia muita museoita ja taideinstituutioita. Vai upeista pienistä gallerioista, joissa pääsin näkemään taidemaailman huipputeoksia. Puhumattakaan museokaupoista ja niitten valikoimista.

Voisin myös kertoa ihanista ihmisistä - tuntemattomista - jotka tervehtivät kadulla, päivittäisistä kohteliaisuuksista ja kehuista, hymyistä. Keskusteluista metrossa ja kaupan jonoissa. Avoimuudesta ja monikulttuurisuudesta. Salsasta ja räpistä, jotka kaikuivat Harlemin kaduilla. Etnisistä ryhmistä, erityisesti New Yorkin kuubalaisista. Tai New Yorkin suomalaisista.

Mutta nyt on aika vaihtaa maisemaa. Tuntuu haikealta jättää New York taakse, mutta onneksi tänne pääsee takaisin. Ai mitäkö pelkäsin ja häpesin New Yorkissa? Trump Towerissä käyntiä. Siellä olin todella epämukavuusalueellani.