Luxor - Qena, Egypti
Lähtömme Assuanista viivästyi pitkälle iltapäivään. Janilla kului aikaa paikallisessa virastossa hoidellessa Ajokin laivaus-papereita kuntoon. Bussi siis laivataan Alexandriasta Mersiniin, Turkkiin, josta (tai siis virallisesti Istanbulista) pikavuoro jatkaa Euroopan taivaltaan huhtikuun alusta. Myöhäisestä lähdöstä johtuen emme päässeet Military roadille eli armeijan hallinnoimalle tielle. Tiellä saa ajaa vain 6.00-18.00 välisenä aikana ja emme millään olisi ehtineet Luxoriin - ja pois tieltä - ennen kuutta. Jouduimme siis kulkemaan pikkuteitä pitkin, joka oli kipparille varsin tuskaista, mutta joillekin matkaajille maisemien katseleminen oli nautinto. Kyliä ja hidastetöyssyjä oli tiuhaan, eikä vauhtiin päästy kunnolla koko matkan aikana. 180 kilometrin matkaan kului reilut seitsemän tuntia. Tunti vielä hotellin etsimiseen, toinen illalliseen ja pääni painoin tyynyyn yhden aikoihin yöllä.
Kuninkaidenlaakso Luxorissa näytti vain suurelta soramontulta. Ihmetyttää, kuinka haudat on alun alkaen löydetty, sen verran vaatimattomia ja piilossa sisäänkäynnit olivat. Vuonna 1979 ne hyväksyttiin UNESCO:n maailmanperintökohteeksi. Suurimmat haudat Ramsess II rakennutti pojilleen ja itselleen. Harmi, että suurin hauta eli Sons of Ramsess oli restauroinnin alla ja siten suljettu. Suurin osa 65:ta haudasta oli yksihuoneisia, kun suurimmassa haudassa huoneita oli yli 120. Sisältä seinät olivat täynnä maalauksia ja kirjoituksia, toiset enemmän, toiset vähemmän haalistuneita ja lohkeilleita.
Joissakin haudoissa vartijat olivat todella valppaina tai vain rahanahneita. Alueella ei saanut kuvat ja kun joku jäi kiinni kuvaamisesta "takavarikoivat" vartijat kameran ja pientä maksua vastaan kameran sai lunastettua takaisin. Yksi vartija antoi meille myös epävirallisen kuvausluvan maksua vastaan. Kuvat kyllä otimme, maksu jäi maksamatta.
Dieselin metsästys on ollut Afrikassa varsin haastavaa. Usein diesel - jos sitä edes huoltoasemilla on - on loppu. Egyptissä diesel on halpaa, vain 0,30 euroa/litra. Yhdeksänneksi halvin maa dieselin suhteen maailmassa. Venezuela on kuulemma halvin, siellä diesel maksaa vain sentin/litra. Malawissa, joka on Afrikan köyhin maa, diesel oli samoissa hinnoissa kuin Suomessakin. Egyptissä huoltoasemille on kymmenien autojen jonot. Autot jäävät jonoon yöksi, ehkä dieseliä tulee taas aamulla.
Lähtömme Assuanista viivästyi pitkälle iltapäivään. Janilla kului aikaa paikallisessa virastossa hoidellessa Ajokin laivaus-papereita kuntoon. Bussi siis laivataan Alexandriasta Mersiniin, Turkkiin, josta (tai siis virallisesti Istanbulista) pikavuoro jatkaa Euroopan taivaltaan huhtikuun alusta. Myöhäisestä lähdöstä johtuen emme päässeet Military roadille eli armeijan hallinnoimalle tielle. Tiellä saa ajaa vain 6.00-18.00 välisenä aikana ja emme millään olisi ehtineet Luxoriin - ja pois tieltä - ennen kuutta. Jouduimme siis kulkemaan pikkuteitä pitkin, joka oli kipparille varsin tuskaista, mutta joillekin matkaajille maisemien katseleminen oli nautinto. Kyliä ja hidastetöyssyjä oli tiuhaan, eikä vauhtiin päästy kunnolla koko matkan aikana. 180 kilometrin matkaan kului reilut seitsemän tuntia. Tunti vielä hotellin etsimiseen, toinen illalliseen ja pääni painoin tyynyyn yhden aikoihin yöllä.
Kuninkaidenlaakso Luxorissa näytti vain suurelta soramontulta. Ihmetyttää, kuinka haudat on alun alkaen löydetty, sen verran vaatimattomia ja piilossa sisäänkäynnit olivat. Vuonna 1979 ne hyväksyttiin UNESCO:n maailmanperintökohteeksi. Suurimmat haudat Ramsess II rakennutti pojilleen ja itselleen. Harmi, että suurin hauta eli Sons of Ramsess oli restauroinnin alla ja siten suljettu. Suurin osa 65:ta haudasta oli yksihuoneisia, kun suurimmassa haudassa huoneita oli yli 120. Sisältä seinät olivat täynnä maalauksia ja kirjoituksia, toiset enemmän, toiset vähemmän haalistuneita ja lohkeilleita.
Joissakin haudoissa vartijat olivat todella valppaina tai vain rahanahneita. Alueella ei saanut kuvat ja kun joku jäi kiinni kuvaamisesta "takavarikoivat" vartijat kameran ja pientä maksua vastaan kameran sai lunastettua takaisin. Yksi vartija antoi meille myös epävirallisen kuvausluvan maksua vastaan. Kuvat kyllä otimme, maksu jäi maksamatta.
Dieselin metsästys on ollut Afrikassa varsin haastavaa. Usein diesel - jos sitä edes huoltoasemilla on - on loppu. Egyptissä diesel on halpaa, vain 0,30 euroa/litra. Yhdeksänneksi halvin maa dieselin suhteen maailmassa. Venezuela on kuulemma halvin, siellä diesel maksaa vain sentin/litra. Malawissa, joka on Afrikan köyhin maa, diesel oli samoissa hinnoissa kuin Suomessakin. Egyptissä huoltoasemille on kymmenien autojen jonot. Autot jäävät jonoon yöksi, ehkä dieseliä tulee taas aamulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti