Heräsin aamulla viiden aikoihin. Kroppa on vielä Uuden-Seelannin ajassa, siellä kello on kaksi tuntia Australiaa edellä. Teen aamiaisen ja vetkuttelen, näin aikaisin ei minnekään voi lähteä. Yhdeksältä tajuan että tänään on lauantai; markkinapäivä! Hyppään bussiin Dulwich Hillistä. Tosin ensin käyn maksamassa velkani vihanneskauppiaalle. Ostin eilen saapuessani aamiaistarvikkeita pienestä ihanasta vihannesmyymälästä. Maksun koittaessa korttini ei toiminutkaan. Yritin perua ostokseni mutta se ei tullut kuuloonkaan. "Otat ostokset ja tulet huomenna maksamaan." Kun yritin vastustella, kauppias kehotti minua rentoutumaan, relax. Kuulen tätä usein, niin varmaan moni muukin suomalainen. Nyt on sitten velat maksettu ja tutustuttu paikallisiin.
Bussiin siis ja Carriageworksin maalaismarkkinoilla. Carriageworks on vanha tehdasrakennus joka toimii nykyään taiteilijoiden työskentely- ja tapahtumatilana. 1880-luvun lopulla valmistuneessa tehtaassa rakennettiin vetureita ja junavaunuja. Paikka oli edistyksellinen, sillä sinne palkattiin aboriginaaleja ja heillä oli ensimmäistä kertaa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin työntekijöillä. Lauantaisin täällä on toripäivä - paitsi tänään. Moni muukin pörrää sisäänkäynnin edessä. Tori on joulutauolla ja palaa taas tammikuun lopulla.
Päätän jatkaa matkaa keskustaan. Käyn katsomassa alennusmyyntejä ja ehkä tekemässä viimeisiä ostoksia. Ihmisiä on liikaa ja alennuksia liian vähän. Hyvin nopeasti poistun paikalta ja lähden bussilla kotia kohti. Aiemmin asuin Paddingtonissa, keskustasta itään. Nyt punkkaan Dulwich Hillissä, keskustasta lounaaseen. Aivan kuin eri kaupungissa olisin. Mielenkiintoista tutustua taas uuteen seutuun.
Kotimatkalla pysähdyn Newtownin boheemissa ja rennossa kaupunginosassa. Täällä meno on rauhallisempaa ja mielenkiintoisempaa. Käyn kahvilla, päätän ottaa rennosti, ei ole kiire minnekään. Käyn kaupassa. Ostan suklaata kotiinviemiseksi ja vähän iltapalaa. Otan kuvat hienoista keittopusseista ja kaurahiutalepaketeista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti