Viimeistä viedään. Istun Sydneyn lentokentällä, suuntana Uusi-Seelanti. Aamu oli kaunis ja mieli on vähän haikea. Mietin mitä kaikkea olen kokenut ja mikä on jäänyt kertomatta. Tässä joitakin huomioita:
Hotellit ovat baareja, nimeltään siis. Aikoinaan vain hotelleilla oli anniskeluoikeus, joten edelleenkin baarit ovat nimeltään hotelleja.
Kahvilat menevät kiinni arkisin kello 15. Su 13, jos avaavat ollenkaan.
Tuntemattomat ihmiset hymyilevät kadulla ja tervehtivät.
Yli 61 v maksavat vain 2,80 AU$/päivä matkustamisesta suur-Sydneyn alueella. Mulle yksi lyhyt matka maksaa saman.
Sydneyssä on mäkistä, siis ihan joka paikassa.
Säätiedotuksessa ilmoitetaan otsoonikerroksen määrä asteikolla 1-10. Täällä oloni aikana se on ollut 3,5-9, usein 9.
Katujen varsilla ei ole roskiksia mutta silti kaduilla ei ole ollenkaan roskia.
Ravintolassa laskua ei voi jakaa vaan koko seurueen lasku pitää maksaa yhdessä.
Ylipainoisia on vähän.
Queenslandin osavaltiossa voi ajokortin ladata puhelimeen.
Water dragon-lisko on suojeltu. Jos vahingoitat sitä tai siirrät sen muualle, voit saada AU$ 11 000 sakot.
Ruokakaupan itsepalvelukassalla on vaaka myös sillä tasolla missä pakkaat ostokset laukkuun. Jos et viivakoodin lukemisen jälkeen laita ostosta kassiin, ei lukija suostu toimimaan vaan herjaa että laita ostoksesi kassiin. Kerran laukussani oli jo valmiiksi tavaraa ja silloin itsepalvelukassa hälyytti myydä paikalle tsekkaamaan laukkuni.
Pyöräilijöitä on vähän ja koiria paljon. Suosituin koirarotu taitaa olla labradoodle.
Joulun aika on mangosesonkai. Tänä vuonna sato jäi kuitenkin pieneksi, johtuen lämpimästä talvesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti