Schaan, Lichtenstein.

Lähdin aamulla aikaisin, kun vielä oli viileää, ulkoilemaan Schaanin itärinteille. Ei tarvinnut  kävellä kun vartti, niin saavuin pikku-Heidin maisemiin, avarille niityille, joilta kellon kilke kuului jo kauas. Vuohiahan siellä. Maisemat olivat sanoinkuvaamattoman kauniit ja lisäksi se rauha; tapasin parin tunnin kävelyn aikana vain yhden ihmisen, koiran ja lauman vuohia.

Puolilta päivin lähdin kylälle etsimään pankkiautomaattia. Valuutta täällä on Sveitsin frangi. Ja kieli saksa. Schaanista löytyy yksi pankkiautomaatti, kolme(!) teatteria, yksi leffateatteri ja monta kirkkoa. Kirkonkellot löivät puolen tunnin välein  ja yöllä se muistutti ikävästi unettomuudesta. Vaduzissa on kiitelty taidemuseo, jossa esitellään Lontoon Tate museon kokoelmia. Turisteja ei juuri näy, ja herätän huomiota minne menenkin. Outoa. No, eihän täällä ole mitään nähtävää, ja jos tulee Lichtensteiniin, kannattaa mennä vuorille vaeltamaan tai hiihtämään. Täällä on hyvin merkattuja reittejä ja niitten varrella voi myös yöpyä. Majapaikat eivät ole mitään erämaamökkejä vaan muistuttavat lähinnä luksushuviloita.

Kohta hyppään bussin, jolla pääsen Ranskan puolelle Buchsin juna-asemalle. Sieltä juna Zurichiin, josta matka jatkuu Adrienin kyydissä Geneveen.