Split
Facebook muistutti muistosta 13:n vuoden takaa: Trogir. Silloin matka jatkui Trogirista Splitiin ja muisotoksi sieltä silloin jäin rehellinen paskan haju ja punaiset kengät. Koska haju tuolloin oli todella ällöttävä, jatkoimme matkaa jo samana iltana kohti Braćin saarta.
Tänään vanha kaupunki oli tupaten täynnä turistiryhmiä ja toinen toistaan kovemmin huutavia turistioppaita. Ei kiva. Kuljimme jonossa, kaikki halusivat nähdä samat paikat. Teimme kollegani Danielan johdolla tunnin kävelykierroksen vanhassa kaupungissa ja sen jälkeen lähdimme omille teillemme.
Ensin jäätelölle. Kuva annoksesta oli houkutteleva ja sorruin. Itse annos oli mitätön ja jäätelö mautonta. Samaa sanoi eräs kanssamatkustajani. Lähdin pois vanhasta kaupungista ja heti sain tilaa ja happea. Kapeita katuja oli ihanaa kävellä, juuri ketään ei tullut vastaan. Kaarsin Varošin kaupungisosasta Manuš'iin, join päiväkahvit ja kuvasin katuja ja kujia.
Loppujen lopuksi Split tuotti taas mulle pettymyksen, mutta eihän kaikista paikoista tarvitse pitää. Eihän?
P.S. Ylimmässä kuvassa mies saa roppakaupalla onnea - tai palaa Splitiin - hierottuaan Grgur Ninskin patsaan vasenta ukkovarvasta Kultaisella portilla, vanhan kaupungin pohjoispuolella.
P.P.S. En hieronut varvasta – en halua ottaa riskiä, että joudun palaamaan vielä uudelleen Splitiin. Onni kyllä kelpaisi 😄
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti