San Juan, Puerto Rico.


Maahantulovirkailijan mukaan voitin lotossa saapuessani Puerto Ricoon eli jouduin tarkempaan kuulusteluun. Tuli eläväsi mieleen tv-ohjelma Australian rajalla, jossa kuvattiin raja/tulli- yms. virkailijoiden työtä. Pikkasen hirvitti, aika pieneksi tunsin itseni kun minulta tivattiin matkani syytä, kestoa, rahoitusta, miksi olen käynyt Egyptissä, perheestäni, ystävistäni, työstä... Virkailijat olivat kuitenkin todella ystävällisiä, ja tiukkojen kysymysten lomassa juttelivat niitä näitä. Ilmeisesti olin heille täysin harmiton tapaus, he eivät edes vaivautuneet tutkimaan matkatavaroitani ja lopuksi toivottivat minulle mukavaa lomaa.

Täällä aurinkovoide vaihtui hyttysvoiteeksi. Aurinkoon olen jo tottunut aika hyvin, mutta suojaan silti itseäni huivilla ja vaatteilla. Hyttysiä on joka paikassa ja ne ovat huomaamattoman pieniä. Silti niitten pistot tuntuvat. Puerto Rico on hyvin amerikkalainen väliamerikkalaisella tvistillä. San Juan on sympaattinen ja värikäs pikkukaupunki, jonka kapeilla kaduilla vastaantulijat tervehtivät toisiaan. Kahviloista ja baareista kantautuu lattarimusaa kaduille. Puerto Rico tuntuu ihanteelliselta sekoitukselta länsimaista toimivuutta ja väliamerikkalaista rentoutta. Julkista liikennettä ei juuri ole, vaan kaikkien odotetaan autoilevan. Kun kävelin lähiössä (jossa yövyin ensimmäisen yön) autot hidastivat kohdallani ja sain epäileviä katseita. Pian myös poliisiauto mateli ohitseni, lieneekö joku ilmoittanut kummallisesta hiipparista.


Kohta alkaa puistokonsertti ja illalla el Morron linnoituksen edustalle kokoonnutaan katsomaan amerikkalaista jalkapalloa, super bowlia jättisuurelta skriiniltä.