Matka, Makedonia

(English text below)

Vajaan tunnin bussimatkan päässä Skopjesta sijaitsee kanjoni nimeltä.Matka. Bussi 60 vei minut perille saakka, Alueella on merkitty reitti, joka on kuusi kilometriä suuntaansa, yhteensä siis 12 kilometriä. Lähdin matkaan alkuillasta, puoli viiden maissa. Keskipäivä on turhan kuuma patikointiin, vaikka Matkassa polku olikin varsin varjoisa, välillä suorastaan viidakkomainen. Kivinen ja louhikkoinen polku kiemurtelee noin sadan metrin korkeudessa järven pinnasta. Polku on kapea, eikä todellakaan sovellu korkeanpaikankammoiselle. Välillä meinaa pelottaa, vaikka pahimmissa paikoin polulla onkin heiveröinen kaide - joka ei kyllä mitään auta, jos sattuisi jalka lipsahtamaan.

Maisemat ovat huikaisevan kauniit. Laskeva aurinko valaisee kanjonia ympäröivät vuoret taianomaisesti. Minnepäin tahansa katsooko, kaikkialla on kaunista. Järvellä, joka näyttää enemmänkin joelta, näkyy kanootteja, veneitä ja uimareita. Onpa joillakin eväätkin mukanaan. Patikoinnin jälkeen palkitsen itseni kylmällä oluella alueella sijaitsevassa ravintolassa. Matkalla bussipysäkille ostan vielä paahdetun maissin, väsyttää ihanasti. 

* * *

Matka Canyon is about a one-hour bus ride away from Skopje. The bus 60 took me there directly. There is a marked path, six kilometers each way. I started my hiking about 16.30. The afternoon is too hot for hiking, even the path goes near the forest - in some points it's almost like a jungle. The rocky path is about one hundred meters above Lake Matka. Actually, the lake looks more like a river because it´s so narrow. The path is also very narrow; I wouldn 't recommend it if you are afraid of heights. Even I'm scared every now and then, even there is a handrail on the path. However, I don't think that it would help much if you slip.

The landscape is stunning. The sun is setting and it illuminates the mountains beautifully. Wherever you look, it's magic. There are kayaks, boats and swimmers out there. Some people are even having a picnic on the makeshift beach. After hiking I rewarded myself with a pint in a local restaurant. On my way back to the bus stop, I bought a roasted corn on the cob. I felt happy and tired.

 

Skopje, Makedonia.
(English text below)

Uusin harrastukseni: patsaitten bongaaminen. Jostain kumman syystä Skopjessa on aivan älytön määrä patsaita. Suurin osa niistä on uusia, viime vuonna valmistuneita, vaikka tyylillisesti ne ovatkin klassisia. Patsaat esittävät makedonialaisia suurmiehiä, mutta valitettavasti tekstit ovat kyrillisin kirjaimin, joten en ota niistä selvää. Joukossa on modernejakin patsaita; virkistävää. Skopjessa on hyvä modernin taiteen museo eli Contemporary Art Museum. Kannattaa käydä jo pelkän rakennuksen takia, suoralinjaisena se tukee hienosti esittelemäänsä nykytaidetta ja poikkeaa muusta kaupungin arkkitehtuurista radikaalisti. 

* * *

I have a new  hobby: a statue spotting. For some reason there are dozens - or probably hundreds of statues in the city. Most of them are new, completed in 2014, but the style is often classic. They represent the leaders and other important men in Macedonia. The text is in Cyrillic, so I can´t figure out, who they are. There are also some modern statues; so refreshing! The Contemporary Art Museum is a great place. Alone the building is worth a visit; it´s functional style is completely different from other buildings in Skopje.

 

 

Skopje, Makedonia.

(English text below)

Sirma´s House. Päivärutiinit ovat pikkuhiljaa selkiytyneet. Meitä on kaksi vapaaehtoista Sirmassa; britti Sam hoitaa puutarhaa ja minä pidän huolen sisätiloista. Zoya asuu yläkerrassa ja hostelli toimii talon alakerrassa. Päivät alkavat rauhallisesti aamiaisella puutarhassa. Yleensä teen aamiaisen itse, joskus nautin Zoyan paistamia lettuja kotitekoisen hillon kera. Puutarhassa kasvaa viinirypäleitä, omena- ja päärynäpuita. Lisäksi Zoyalla on hyötypuutarha, jossa kasvaa aivan taivaallisen makuisia tomaatteja ja valtavan kokoisia kurpitsoja. Lounaaksi olemmekin nauttineet erilaisia kurpitsa- ja kaaliruokia paikallisia reseptejä mukaillen. Iltapäivällä ruuan jälkeen riippumatossa voi sitten viettää siestaa.

Sirmassa on kaksi kahden hengn huonetta ja yksi dormi, jossa on neljä petiä. Aluksi nukuin dormissa, mutta nyt olen muuttanut yläkertaan Zoyan vierashuoneeseen. Näin jää enemmän tilaa vieraille. Uloskirjautuminen hostellista on 11.00. Sen jälkeen siivoan: laitan petivaatteet pyykkiin, petaan pedit uusille vieraille, tyhjennän roskat, imuroin, luuttuan.... ja katson, että kaikki on siistiä ja kunnossa. Pyykki pestään illalla kymmenen jälkeen, sillä silloin sähkö on halvempaa. Iltapäivällä autan uusia matkaajia asettumaan taloksi ja seurustelen vieraitten kanssa. 

Sirma House sijaitsee rauhallisella asuinalueella ja keskustaan on noin 20 minuutin kävelymatka. Töitä on muutama tunti päivässä, joten minulle jää aikaa vaellella kaupungissa ja tutustua lähiympäristöön. Mutta niistä lisää seuraavissa postauksissa.

P.S. Sirma oli naispuolinen makedonialainen soturi, joka taisteli menestyksekkäästi ottomaaneja vastaan.

* * *

Sirma´s House. I have found my daily routines now. There is two volunteers here: an English Sam, who takes care of the garden and me, who takes care of indoors. Zoya lives upstairs and the hostel is downstairs. I have easy mornings, having my breakfast outside in the garden. I cook normally the breakfast by myself, but sometimes Zoya cooks pancakes and serves them with homemade jam. There is grapes, apple and pear trees in the garden. Zoya also has a vegetable garden and there she has the most delicious tomatos ever! And nice, big pumpkins. For lunch we have had many versions of local recipes of pumpkin and kale dishes. After the lunch it is good time for siesta in a hammock in the garden.

There is two private rooms and one dorm with four beds in Sirma. In the beginning I was sleeping in a dorm, but now I moved upstairs to Zoya´s guest room. So now there is more room for paying guests. Check-out time is 11.00. After that I clean: change the linen, vacuum, swip, take the garbage out...and check that everything is nice and clean. We do laundry after 22.00, electricity is cheaper then. In the afternoon is the check-in time and I help where ever I can. And socialize with guests.

Sirma´s House is located in a nice neighborhood, about 20 minutes walk from the city center. I work few hours a day, so I have plenty of time to explore the city and the nearby. But more about that in future updates.

P.S. Sirma was a Macedonian female warior, who fought against Ottomans very succesfully.

 

Ohrid, Makedonia 

(English text below)

Olen kotiutunut Sirma -hostelliin. Aamurutiinien eli siivoamisen, petaamisen ja check-outin jälkeen lähdin Ohridiin. Bussi kulki Mother Teresa highwaytä eli äiti Teresan valtatietä pitkin Skopjesta Ohridiin. Vieressäni istui Banjon, parikymppinen makedonialainen nuorimies. Hänen autonsa oli hajonnut aiemmalla Ohridin reissulla ja nyt hän oli menossa noutamaan sitä. Ohrid on makedonialaiset suosima lomakohde. Aiemmin lomailtiin Kreikassa, mutta nyt hintojen noustua, ihmiset lomailevat kotimaassaan. Banjon kertoili tarinoita Ohridista ja perehdytti minua makedonialaiseen kulttuuriin. Aikoinaan Ohridiin saapuneet matkailijat joutuivat ennen kaupungin muurien sisäpuolelle pääsyä käymään sairaalassa tarkistuttamassa, etteivät sairastaneet tarttuvia tauteja. Nykyään ei enää tarvitse, mutta matkavakuutus on syytä olla kunnossa, sen verran liukkaita Ohridin marmoripäällysteiset kävelykadut ovat. Alueella on kuulemma 365 kirkkoa tai kappelia, yksi jokaiselle päivälle. Näin on ehkä keskiajalla ollutkin, mutta nyt täällä taitaa olla enemmän raunioita kuin toiminnassa olevia kirkkoja.

Elokuu on sesonkiaikaa ja kaupunki on täynnä turisteja. Järvenrantabulevardista kahviloineen ja ravintoloineen tulee välillä mieleen Kanariansaaret - en oikein tiedä kuvailisnko kaupunkia ruuhkaiseksi turistipaikaksi vai viehättäväksi kesäkaupungiksi. Täällä on todella kaunista; Ohridjärvi on kirkasvetinen ja UNESCOn maailmanperintökohde - ja järven keskellä asustaa lohikäärme. Kaupunkia ympäröivät vuoret ja historiaa ja kulttuuria on kaikkialla.

* * *

I feel like I´m at home now in Sirma´s House. After the morning routines, like cleaning and check-outs, I left for Ohrid. The bus drove along Mother Teresa highway from Skopje to Ohrid. Next to me sat Banjon, a twenty-something Macedonian man. His car had broken down on a previous Ohrid trip and now he was going to retrieve it. Ohrid is Macedonia´s favourite holiday destination. Previously they went to Greece, but now the prices has increased, so people holiday in their country. Banjon told me stories of Ohrid and Macedonian culture. Once people arrived in Ohrid, they had to visit the hospital before going into town, due to infectious diseases. Today, it´s no longer required, but it´s good to have travel insurance. Ohrid´s marble streets are slippery!

There are reportedly 365 churches or chapels in the area, one for each day. This is perhaps how it was in the Middle Ages, but now there are more ruins than active churches.

August is the tourism high season. The cafes and restaurants on the lake´s boulevard reminds me of the Canary Islands - I do not know whether I would describe the city as a tourist place or as an attractive summer resort. 

It´s really beautiful here. Ohrid Lake has clear water and is a UNESCO World Heritage site - and in the middle of the lake lives a dragon. The town is surrounded by mountains. History and culture is everywhere.

 

Skopje, Makedonia

(English text below)

Zoya oli kuin pyörremyrsky - positiivisella tavalla, kun hän saapui hosteliin. Hän oli ollut pitkän viikonlopun poissa, viettämässä makedonialaista pyhäpäivää muualla. Hänen työntekijäänsä ei ollut näkynyt moneen päivään ja niinpä Zoya oli pestannut yhden vieraista, parikymppisen kanadalaisen Kelseyn pyörittämään hostellia. Nuorilla on usein hieman erilainen siisteyskäsitys ja hostelli oli kyllä aika sotkuinen ja likainen. Hetkessä Zoya siivosi ja järjesteli asiat kuntoon ja paikan siistiksi. Hyvä niin, muuuten minulla olisi ollut vaikeuksia jäädä sinne. Tarkoitukseni on siis työskennellä hostellissa vapaaehtoisena ja auttaa Zoyea kaikin mahdollisin tavoin.

Pihassa on iso puutarha ja siellä on kasvimaa ja hedelmäpuita. Ruukuissa kasvaa paprikaa, tomaatteja ja yrttejä. Kaikki luomua ja kaikki myös vieraitten käytössä. Tomaatit ovat aivan tajuttoman kauniita ja herkullisia. Voisinpa tuoda niitä mukanani Suomeen.

Hostel Sirmassa on kaksi kahden hengen huonetta ja yksi neljän hengen dormi. Minä nukun dormissa. Tänä aamuna hostelissa oli viisi kanadalaista, Zoya ja minä. Outoa, kolme eri kanadalaista porukkaa, joilla ei ollut mitään tekemistä toistensa kanssa.  Makedoniassa turistin täytyy rekisteröityä 12 tunnin kuluessa maahansaapumisesta. Sen voi tehdä joko hotellissa tms tai poliisiasemalla. Saat kuitin itsellesi, joka sinun pitää maasta poistuessasi esittää se rajaviranomaiselle. Ei taida missään Euroopan maassa olla enää kyseistä käytäntöä.

* * *

Zoya was like a hurricane - in a positive way, when she came in. She had been out of town for four days, celebrating some Macedonian holiday. Her employee hadn´t shown up for several days and Zoya had asked one of the guest, Canadian Kelsey to run the hostel for her. Young people have a slightly different perception of cleanliness so the hostel was quite a messy and dirty. Instantly Zoya reorganized everything and made the hostel clean and tidy again. So far so good, otherwise it would have been difficult for me to stay there. I´m meant to volunteer in hostel for two weeks and help Zoye all the possible ways.

There is a big garden full of fruit trees and vegetables. There is tomatoes, peppers and herbs in the pots. They all are organic and everyone can use them.Those tomatoes are so cute and tasty. I wish I could bring them to Finland with me.

There is two double rooms and one four-bed dorm in Sirma. Today there was five Canadians, me and Zoye in the hostel. So weird, three independent groups who had nothing to do with each others. In Macedonia turists have to register in hotels or at police station within 12 hours of arrival. You get a receipt and you have to show it to border authority when you leave the country. I haven´t seen this kind of practice anywhere else in Europa.

Skopje, Makedonia

(English text below)

Jos Skopjea pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, olisi sana mahtipontinen. Tai suuruudenhullu. Jos pitäisi mainita yksi makedonialainen henkilö, olisi se äiti Teresa.

Kaupungissa on valtavasti patsaita. Keskusta näyttää enemmänkin teemapuistolta kuin aidolta kaupungilta. Eivätkä patsaat ole edes vanhoja. Ne ovat valmistuneet vuonna 2014 päättäjien toimesta, vaikka suurin osa kansasta sitä vastustikin. Keskustan patsaisiin on mennyt rahaa kuulemma 600 miljoonaa euroa! Luulisi köyhässä maassa löytyvän järkevämpääkin käyttöä rahalle. Skopjessa onkin nykyään paljon mielenilmauksia hallitusta vastaan, mikä on todella hyvä asia. Kyseinen patsas valaistaan illalla ja sen ympärillä olevat suihkulähteet tanssivat kaiuttimista kuuluvan sinfonian tahtiin - ylevää.

Äiti Teresan patsaita ja muistolaattoja on joka toisessa kadunkulmassa. Makedonialaiset ovat ylpeitä äiti Teresasta, vaikka hän asuikin suurimman osan elämästään Kalkutassa, Intiassa.  Äiti Teresa pyhitti elämänsä Kalkutan köyhien auttamiseen, mutta kuka auttaisi Makedonian köyhiä? Kaduilla on jonkin verran kerjäläisiä, aikuisia kaikki, onneksi. Äiti Teresan sanoin: Tärkeintä ei ole mitä teemme vaan miten paljon rakkautta teoissamme on.

Tuntui hämmentävältä nähdä täällä punaisia kaksikerroksisia busseja, kuin olisi Lontoossa. Mutta Skopjen lähiöihin ne ihmisiä kuskaavat. Muutaman vuoden vanhoja, ei siis mikään perinteinen kulkuneuvo. Skopjessa on asukkaita vain puolisen miljoonaa. Täällä on pikkukaupingin fiilis; huolimatta valtavan kokoisista patsaista.

On niin kuuma, ettei meinaa nälkä tulla. Lounaaksi kuitenkin kreikkalainen salaatti ja pullovettä, 160 dinaaria eli aika tarkalleen yksi euro. 

 * * *

If I had to describe Macedonia in one word it would be pompous. Or maybe megalomaniac. If I should mention one person, she would be Mother Teresa.

The city has an enormous amount of statues.The center looks more like a theme park than a living city center.  And the statues are not even old. They got ready 2014 by the leaders, although most of the people opposed them.The statues cost more that 600 million euros! I can easily find many other, more useful ways to spend money. Today in Skopje there is a lot of protests against the government, which is actually a good thing. The statue is illuminated in the evening and the water fountains around the statue are dancing in the rhythm of the symphony from the speakers - how lofty.

There are statues and commemorative plaques of mother Teresa in every second street corner. Macedonians are proud of mother Teresa, though she was living most of his life in Calcutta, India. Mother Teresa devoted her life to helping the poor of Calcutta, but who would help the poor Macedonians? On the streets there is some beggars, all adults, fortunately. As mother Teresa said: The most important thing is not what we do but how much love is in our actions.

It was confusing to see here the red double-decker buses, like being in London. But they are just the Skopje local buses. They are quite new, only few years old, so not any traditional vehicles. Skopje has a population of only half a million. Here is a small town vibe, despite the huge-sized statues.
 
It is so hot here that you don´t get hungry. However, the Greek salad for lunch and a bottle of water, 160 dinars, almost exactly one euro.

Sofia, Bulgaria - Skopje, Makedonia

(English text below)

Matka Sofiasta Skopjeen sujui leppoisasti kuunnellen kolmen suomalaistytön juttuja. Tytöt olivat reissanneet Baltian kautta Balkanille ja oli hauskaa kunnella iloista puheensorinaa omalla kielellä. Tytöt viihdyttivät minua pelaamalla Trivial Pursuitia ja mielessäni osallistuin visaan - aika huonolla menestyksellä. Nousimme vuoristoon ja tie oli enimmäkseen huonokuntoista. Tuntivauhti oli tuskin kuuttakymppiä, aikamoista köröttelyä matkanteko oli. Ajotyylikin muuttui eteläeurooppalaiseksi, kuski ei säästellyt äänitorvea. 230 km matka kesti noin kuusi tuntia. Pikkukylät näyttivät hieman rähjäisiltä, mutta omalla tavallaan pittoreskeilta. Stoppi parissa pikkukaupungissa. Teiden varsilla myytiin hedelmiä ja vihanneksia, enimmäkseen valtavan kokoisia vesimeloneita. Auringonkukkapellot olivat varsinaisia valopilkkuja muuten niin kuivassa maisemassa.


Rajanylitys sujui suht vaivattomasti, kaikkien passit ja matkatavarat tarkastettiin rutiinilla. Bulgariasta lähtiessämme  paikallinen  tilastokeskus teki tutkimusta satunnaiskyselynä muutamille matkaajille.  Kysyttiin mm ikä, sivilisääty, matkan tarkoitus, rahankäyttö, majoitus, matkustustapa ym. ym. Skopjen bussiasemalta otin taksin kohti majapaikkaan, jossa minun olisi tarkoitus työskennellä petipaikkani eteen. Hostelli sijaitsee noin 1,5 kn päästä keskustasta, rinteessä, kauniilla asuinalueella. Ensivaikutelma on karu: Kukaan ei tule avaamaan ovea. Yhden puhelun jälkeen eräs vieras päästää minut sisään ja pahoittelee, ettei ole kuivia lakanoita, toivottavasti ne kuivuvat yöksi. Tuskin, sen verran kostea ilma on... Huoneet ovat alakerrassa, kosteassa kellarinoloisessa tilassa, eikä ilmastointia. Jaa-ha... Mites tässä näin kävi? Täytyy nukkua yön yli - lakanoilla tai ilman - ja miettiä tilanne uudelleen aamulla.

* * * 

A bus trip from Sofia to Skopje was very pleasant: I listened to three Finnish girls telling stories about their journey. They had travelled thru Baltia to Balkan and it was nice to hear some Finnish language. Girls entertained me by playing Trivial Pursuit and on my mind I took part to game - not so successfully. The road rose up to mountain and it was in a bad shape. We drove something like 60 km/hour, very slowly. The way of driving had changed to south European style, the driver didn´t save the horn at all. 230 kilometers and 6,5 hours. We passed by many villages. Many houses looked like shacks, but at the same time very picturesque. At the roadside they sold veggies and fruits, mostly huge watermelons. The sunflower fields were quite a bright spots in a dry landscape. 

The boarder crossing was easy and quick, even they checked everybody´s luggages aswell. On Bulgaria side of the border the local Bureau of Statistic asked us some questions about traveling, use of money, accommodations etc. etc. 

From the bus station I took a taxi to my hostel, where I should be working for next two weeks. The hostel is located about 1,5 kilometers away from the city center, on a hill, on a nice neighborhoods. The first impression was rough and ready: nobody opened the door, after a phone call a guest let me in and apologized to me, that there is no dry sheets and she hopes they will dry before night. Well, I doubt that, the air is really moist here. The rooms are downstairs, in a kind of basement which is dark and moist and no air conditioning. Well, well....how I ended up in this situation?  I guess I have to sleep over - with or without sheets - and think it again in the morning.