Aamulla neljältä ylös, vaatteet päälle, taksi alle ja lentokentälle. Nykyään osaan jo nukkua, vaikka olisi aikainen lähtö. Lentokentällä normirutiinit ja sitten kahville, oma eväsleipä mukana. Tässä vaiheessa alan yleensä heräilemään. Vielä on pimeää, lentokoneessa - matkalla Pariisiin - katselen sitten auringonnousua pilvien yläpuolella. Pariisissa vaihto, 45 minuuttia aikaa. Kiiruhdan lähtöportille F31, vain saadakseni tietää että lähtöportti on vaihtunut; uusi on F46. Kuulostaa ihan lähellä olevalta, mutta tallailen sinne viitisen minuuttia ruuhkaisella Charles de Gaullen kentällä. Jatkolennolla nokka kohti Malagaa.
Saan matkalaukun ensimmäisenä hihnalta - eräänlainen lottovoitto sekin. Suuntaan ulos terminaalista - ja yllätys yllätys - ulkona on kylmä (20°) ja sataa vettä! Taksi vie minut hotellille Benalmadenaan. Vastaanotossa on tuttuja kasvoja. He myös muistavat minut viime vuodelta, vaikken täällä silloin asunutkaan. Toki työskentelin täällä päivittäin. Kello oli vasta 13.30 eikä huoneeni ollut vielä valmis. Myriam pahoitteli, että joutuu majoittamaan minut neljäksi päiväksi toiseen kerrokseen, huoneeseen, jonne ei iltapäiväaurinko paista. Lupaa, että sitten pääsen viidenteen kerrokseen, iltapäiväaurinkoon. Sopii minulle. Jätän laukun vastaanottoon ja lähden lounaalle. Matka tyssää heti ulko-ovelle; ulkona sataa kaatamalla vettä. Palaan takaisin ja kysyn, voisinko syödä hotellilla lounasta maksua vastaan. Hetkinen, sanoo Myriam ja poistuu paikalta. Hetken päästä hän palaa ja sanoo, että talo tarjoaa tänään lounaan - koska ulkona sataa ja on kiva taas saada sinut Benalmadenaan.
Olisin voinut vaihtaa illallisen lounaaseen, mutta sitä en halunnut tehdä. Illallakin on nälkä ja illallisella tapaan ihanat kollegat, joita en ole vuoteen nähnyt. Olen tosi iloinen ja kiitollinen, että saan taas työskennellä mahtavan, mukavan, ammattitaitoisen ja iloisen poppoon kanssa. Salud!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti