Mijas-Los Pacos-Los Boliches
Alamäkikävely Mijasin kylästä, 428 metrin korkeudesta alas Fuengirolaan = rannikolle, oli upea kokemus. Uni ei meinannut edellisenä iltana tulla, kun mietin, että jaksankohan. Jaksoin, ja vielä oikein hyvin. Lopuksi palkitsin itseni puolikkaalla ananaslonkerolla suomikuppilassa.
Kotoa (ja hotellilta) Benalmadenasta Mijasiin menimme paikallisbussilla. Perillä pissatauko ja mars matkaan. Sää oli loistava; lämmintä ehkä 18° ja vieno tuulenvire. Maisemat alas merelle ja Fuengirolan kaupunkiin olivat hienot. Kuljimme vähän paremman asutusalueen läpi ja ihastelimme linnamaisia valkeita taloja. Pian asfalttitie loppui, ja askelsimme maalaismaisemassa hiekkatietä pitkin. Maisema oli sateitten jälkeen vihreä, myös viime yönä oli satanut. Näimme hennon värisiä ja -tuoksuvia mimosia, samoin tuoksuvia eukalyptuspuita, vanhoja tammia, guavapuita, appelsiini- ja mandariinipuita, misperoita ja tietenkin oliivipuita. Avokadopuusta oli tippunut kadulle yksi avokado, nappasin se mukaan. Katsotaan kypsyykö se syöntikypsäksi ja miltä maistuu. Eläimiä ei matkan varrelle osunut, mitä nyt muutama koira ja yksi jättiheinäsirkka.
Saavuimme Los Pacosiin, Fuengirolan suomalaiseen kaupunginosaan. Ohitimme Aurinkorannikon suomalaisen koulun, Kaupan sekä aukion nimeltä Plaza de Suomi. Myös töhryt sillan alla muuttuivat suomenkielisiksi, en edes kehtaa kirjoittaa, mitä niissä luki.
Los Pacosin kaduilla oli siellä täällä valkoisia laattoja, joissa oli sininen ja keltainen ympyrä. Kysyin tekoälyltä mitä ne ovat. Sain vastauksen ja kerroin sen myös asiakkaillemme: laatta symboloi Malmin vaakunaa ja sillä kunnioitetaan Los Pacosin suomalaisyhteisöä. Aika uskottava selitys. Myöhemmin kollegani laittoi viestin, että laatat ovat suuntaviivoja nähtävyyksille. Tekoäly on kuin savolainen; vastuu siirtyy kuulijalle.
Vaellus päättyi Kaardemumma-kahvilaan. Lounasaikaan ravintola oli täynnä suomalaisia syömässä lihakeittoa ja pyttipannua. Jälkkäriksi oli marjakiisseliä ja tietysti vitriinissä oli juuri leivottuja korvapuusteja. Kaikki asiakkaamme ottivat ison oluen, me jaoimme kollegani kanssa ananaslonkeron. Ansaittu oli!
Kotiin tulimme junalla, sillä tänään oli Fuengirolassa toripäivä. Se tarkoittaa sitä, että kaikki bussit ovat täynnä. Hyvällä tuurilla mahdut kyytiin, ja jos, bussissa on vähän liiankin tiivis tunnelma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti