Vähän härkätaisteluista
Ronda on tunnettu rotkosta ja härkätaisteluista. Se on myös Espanjan onnellisin kaupunki ja sateisin paikka. Härkätaistelut ovat vanhojen herrojen huvia, nuorista vain 13% kannattaa härkätaisteluita. Härkätaistelut ovat saaneet EU:n kulttuuriperinnön aseman, joten ihan heti niitä ei olla lopettamassa. Kuningas Filipe VI on sanonut, että kun EU kieltää härkätaistelut, Espanja eroaa EU:sta. Meidän Kavevala on myös EU:n kulttuuriperintökohde.
Espanjan valtion kanavilla härkätaistelujen esittäminen on kiellettyä, mutta yksityiset kanavat niitä esittävät. Yritin katsoa, en kyennyt. Liian brutaalia oli. Vuosittain Espanjassa on 17 000 härkätaistelua, joista matador kuittaa noin 20 000 euron tilin.
Härkätaistelut alkavat dramaattisella paso doblella ja päättyvät härän kuolemaan. Siinä välissä matador avustajineen keikistelee areenalla upeissa kullatuissa ja kirjailluissa asuissaan, jotka painavat noin kuusi kiloa. Puku on päälle ommeltu, eikä sitä saa ilman puvustajaa päälle. Härkää ärsytetään raivon partaalle tökkimällä piikkejä ja seipäitä sen selkään ja kaulaan. Veri valuu ja kansa hurraa. Lopulta matador saapuu areenalle ja surmaa härän työntämällä miekkansa härän lapaluiden välistä suoraan sydämeen. Jos tämä tehdään taidolla, härkä kuolee heti. Aina näin ei käy, ja härkäparka kituu pitkän tovin ennen kuolemaansa.
Vaikka härkä kellistäisi matadorin, joutuu se silti yleensä teuraaksi. Lihat myydään tai lahjoitetaan ruokalihoiksi. Rondassa perinneruokaa on ravo de toro, häränhäntäpata. On kuulemma herkullista kun sen annetaan muhia 6-7 tuntia miedolla lämmöllä. Ei kiitos.
Härkätaistelu on espanjalainen taidemuoto. Tappaminen ei ole taidetta, sanovat eläinsuojeluaktivistit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti