Liikenne kuin Lontoossa
Otsikko pitää siltä osin paikkaansa että Dar es Salaamissa on vasemman puoleinen liikenne kuten Lontoossakin. Väittäisin kuitenkin että Lontoon liikenne kalpenee Darin liikenteen rinnalla. En varmaan koskaan totu tuohon jatkuvaan tuuttailuun vaikka tiedän sen olevan hyvätahtoista - vähän kuin toivotettaisiin hyvät huomenet, täältä tullaan! Bussit ja pikkubussit; dala dalat ovat täynnä ja usein rahastaja roikkuu ovesta ulos ja huutelee reittiä. Busseissa on kuuma vaikka ilmastointi toimii ja ikkunat on auki - tai ehkä juuri siitä syystä. Aina on jonkun pää ulkona ikkunasta ja usein juuri se pää huutelee juuri minulle. Onneksi en tervehdyksiä lukuun ottamatta tiedä mitä huutelevat. Busseilla on lähtö- ja päätepysäkki, mutta matka voi taittua muuten mitä reittiä vaan. Hämmentävää ja joustavaa. Bussimatka maksoi noin 500 shillinkiä (20 senttiä), kun matkaa oli kuutisen kilometriä.
Bajaj eli tuk-tuk on hyvä kompromissi bussille ja mopotaksille eli boda bodalle, jota myös piki pikiksi kutsutaan. Piki piki = pick up = ottaa kyytiin. Kalliimpi tosin, samainen kuuden kilometrin matka maksaa noin 5000 shillinkiä. Ja tässä kulkupelissä tuuletus toimii! Hintoja joutuu neuvottelemaan ennen lähtöä. Usein minulta yritetään periä tuplahinta, mutta aika nopeasti kuljettajat huomaavat, että olen hintatietoinen. Ja usein heillä ei ole vaihtorahaa, kas kummaa. Eli kannattaa maksaa tasarahalla tai muuten maksaa liikaa. Mopotaksin kyytiin en ole rohjennut. Vauhti on hurjaa ja ajetaan sieltä mistä mahtuu ja mistä nopeimmin pääsee. Yleensä se tarkoittaa tien piennarta, jossa jalankulkijat tarpovat henkensä uhalla. Minua ainakin pelottaa, usein. Liikenteen lisäksi tiellä saattaa kulkea vuohia (onneksi täällä ei ole kulkukoiria, ne voivat olla pelottavia) ja tiet ovat huonokuntoisia, ja illalla on tietenkin pimeitä. Eikä sitä piennarta yleensä edes ole, ojan reunalle joutuu usein mopoja väistämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti