torstai 27. joulukuuta 2018

Krabi, Thaimaa


Wat Tham Suea eli Tiikerinluolatemppeli


1237 askelmaa. Olin hieman huolissani huonosta kunnostani ja varasin tuplasti aika ylös kiipeämiseen kuin mitä ihmisillä on siihen keskimäärin mennyt. Useimmilla siihen on kulunut tunti ja yllätin itseni kapuamalla ylös 309 metrin korkeuteen 45 minuutissa. Ja vielä suht helposti. Kaikkiaan rappusilla on pituutta 600 metriä. Hankalampaa oli alas laskeutuminen; puolessa välissä jalkani alkoivat täristä aina pysähtyessäni. Huh huh! Vaikka yksin kuljinkin, rohkaisimme ja kannustimme  muitten kulkijoitten kanssa toisiamme. “Take your time, you can do it!” “It is worth every step.” “You are almost there!” Ja pieniä lapsia nauratti, kun alaslaskeutuminen oli aikuisille haastavaa ja heille suorastaan lastenleikkiä. Alue on vehreää sademetsää ja onneksi rappuset ovat suurimmalta osalta varjossa.

Ylhäällä minut toivotti tervetulleeksi - Buddhan lisäksi - temppelikoira. Koira makoili varjossa tyytyväisenä, miten lienee päässyt sinne. Kuulemma munkit ruokkivat sitä päivittäin, joten hyvät oltavat on sillä buddhan varjossa. Lupauksista/pelotteluista huolimatta en nähnyt yhtään apinaa matkan varrella. Osaavat olla kuulemma varsin röyhkeitä ja kovakouraista. Ilmeisesti apinat olivat vielä aamulevolla, sillä puolenpäivän aikaan niitä näkyi jo temppelialueella alhaalla. 

Nimensä luola on saanut suuresta tiikeristä joka siellä aikanaan majaili. Kuulemma luolan seinässä on nähtävillä sen valtavan tassun jälkiä. Alueella on historiallisia ja arkeologisia merkkejä kuten ruukkuja, kivityökaluja ja luurankoja. Ympärillä on sademetsää ja vuoria, joissa on paljon pieniä luolia. Alhaalla on meditointikeskus jossa munkit harjoittavat buddhalaisuuden muotoa nimeltään vipassana. Se perustuu buddhalaisuuden vanhimpiin teksteihin. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka buddhapatsas ja temppelialue on saatu rakennettua yli 300 metrin korkeuteen.















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti