Kajiado, Kenia

Nairobissa kiinnekohtamme on Jungle junction, noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta sijaitseva hostelli ja leirintä-alue. Paikka on autoilijoiden ja motoristien suosiossa, täällä on tilaa parkkeerata, säilyttää ajoneuvoja ja myös korjata menopelejä ammattitaitoisen henkilökunnan avustuksella. Hotelleja etsiessämme joudumme huomioimaan, että bussi mahtuu hotellin lähelle, mieluiten vartioidulle alueelle. Bussi on täällä parkissa kymmenisen päivää ja porukka majailee täällä tai lähtee omille teilleen. Tässä lähellä sijaitsee mm. Karen Blixenin museo, virtahepo- ja krokotiilikeskukset sekä Giraffe Center. Kirahvi-keskuksella on hyvä periaate; pelastaa kirahveja, jotka eivät luonnossa pärjää sekä toimia lapsille ja nuorille opetuskeskuksena luontoon ja kierrätykseen liittyvissä asioissa. Siellä tapasimme Melvinin, nuoren masaimiehen, joka lähti kanssamme kiertä-
mään luontopolkua. Juttu luisti sen verran hyvin, että Melvin kutsui meidät kotikyläänsä vierailulle.

Sunnuntai oli hyvä päivä lähteä savannille tapaamaan Melvinin äitiä, Emilyä. Emily on masai, seitsemän lapsen yksinhuoltaja ja bisnesnainen. Hänellä on karjaa, lehmiä ja vuohia, ja paikallisittain hän on kohtalaisen menestynyt nainen. Hänellä oli yllään masaivaatteet ja omatekemiä helmikoruja, joita Annen kanssa himoitsimme. Valitettavasti hänellä ei ollut kuin kaulakoruja myytävänä, mutta nekin kelpasivat meille.

Keniassa on 42 eri heimoa ja masait ovat yksi suurimpia. Perinteisesti masait ovat olleet sotureita ja paimentolaisia, mutta nykyään he ovat joutuneet sopeutumaan osaksi muuta yhteiskuntaa. Myös kaupungissa masaimiehet tunnistaa punaisesta viitastaan ja joskus heillä on jopa paimentolaiskeppi mukanaan. Masainaiset viihtyvät perinteisesti kotona, kun taas miehet ovat viettäneet varsin liikkuvaa elämää.

Kävimme savannilla kävelemässä ja moikkaamassa Emilyn naapureita. Mieleeni jäi vanha rouva Koko, noin 90-vuotias isoisoäiti. Koko asuu itsetehdyssä olkimajassa, joka on vuorattu ulkoa lehmän lannalla. Maja on matala, en pystynyt seisomaan sisällä suorassa. Keskellä huonetta on avotuli, jossa ruoka valmistuu ja tuli lämmittää viileinä iltoina. Savu menee ylös ja ulos olkikaton läpi ja katto on hienosti mustunut ja nokeentunut. Kokon naapurissa asuu hänen tyttärensä perheineen. Tytär on kuuromykkä ja kommunikoi viittomilla. Myös hän tekee koruja ja saimme aiemmin päivällä Melviniltä lahjaksi hänen tekemänsä helmirannekorut, joissa on suomenlippuja. Olin otettu lahjasta, sillä ajatus on hieno ja Melvin oli nähnyt vaivaa ja selvittänyt googlettamalla, millainen suomenlippu on.

Savannilla on todella kuumaa ja kuivaa. Seeprojen ja gasellien lisäksi näimme kuivuuteen kuolleitten eläinten luurankoja ja pääkalloja. Surullinen näky, mutta osa luonnon kiertokulkua. Alueelle on rakennettu vesialtaita, muuten siellä ei vettä ole. Ruoho oli ruskeaa, vain piikikkäät akaipensaat vihersivät.