Lalibela, Etiopia

 Matka jatkui aamulla Dessiestä kohti Lalibelaa. Maisema muuttui karun kauniiksi vuoristoksi. Jätimme bussi pieneen Gashenan kylään, 64 kilometrin päähän Lalibelasta, sillä tie olisi ollut Ajokille aivan liian huonokuntoinen. Matka paikallis-bussilla Lalibelaan kesti 2,5 tuntia

Etiopiassa on maailman suurimmat korkeuserot. Alin kohta on 125 metriä merenpinnan alapuolelle ja korkein kohta on noin 4 500 metriä merenpinnasta. Ajaessamme kohti pohjoista korkeuserot ovat vaihdelleet 1 400 metristä 3 200 metriin. Vuorostossa tiet ovat varsinaista serpentiiniä, hyväkuntoisia tosin. Kylät matkan varrella tuovat vaihtelua maisemaan, mutta myös hidastavat kulkua. Varsinkin alkuillasta kylänraitit ovat vilkkaita, täynnä ihmisiä ja eläimiä. Vuohi- ja lehmä-/sonnilaumoja täytyy varoa, sen verran arvaamattomia eläimet ovat. Myös aaseja ja kameleitä käytetään täällä kuljetusjuhtina ja hevoskärryjä ja tuktukeja henkilökuljetuksiin. Polku- ja moottoripyöriä täällä näkee harvoin, liikenne on muutenkin kovin rauhallista. Maanteillä vastaan tulee paikallisia pikkubusseja ja isompia pitkänmatkan linja-autoja. Rekkaliikennettä on vähän, ihmekös tiet pysyvät hyvässä kunnossa. Tietöihin olemme törmänneet ehkäpä kerran päivässä, ei siis kovin usein.

Edelleenkin bussimme herättää huomiota ja lapset huutelevat ja vilkuttavat meille. Usein kuulemme huutoja "money, money" tai sitten yo-yo (tai jou-jou), joka kuulemma tarkoittaa kirjaimelllisesti nahatonta. Mutta siis eräänlainen hyvätahtoinen tervehdys se on. Lapsia näkee laumoittain ja eri kylissä on erilaiset ja eriväriset koulupuvut. Lapset  paimentavat eläimiä ja kantavat vettä keltaisissa kanistereissa.  Maaseudulla näkee sekä naisilla että miehillä pitkiä perinnekankaasta kietaistuja hameita, Addis Abebassa niitä ei enää näkynyt, vaan farkut ja t-paita olivat ainakin nuorten miesten vakiovaatetus.

Etiopiassa odotellaan sadekautta alkavaksi maaliskuun alussa. Joenuomat huutavat kuivuutta ja vuorten rinteet näyttävät ruskeankirjavilta. Maisema muuttuu varmasti jo ensimmäisten sateitten tultua vehreäksi ja hedelmälliseksi. Sadekausi olisi kiva kokea täällä, olisi mielenkiintoista nähdä maiseman muutos. Epäilen tosin, että Ajokin matka tyssäisi mutasille ja tulviville teille.