Tänään se sitten alkaa; matka Nepaliin ja vapaaehtoistyöhön. (Tänään on siis torstai 28.2, vaikka Blogger väittääkin että olisi keskiviikko 27.2, outoa.) Valmistautumisaikaa on ollut neljä kuukautta ja nyt olen enemmän kuin valmis lähtöön! Aamulla sain meiliä Mialta, tulevalta pomoltani, ja tunnen itseni todella tervetulleeksi Nepaliin. Vielä pakkailen matkalaukkua ja pähkäilen kiloja - vaaka sanoi sopivasti itsensä irti, joten matkalaukun paino jää arvioitavaksi. Kummasti laukku täyttyy, vaikkei mulla pitänyt olla paljoa tavaraa... Ja jos jotain unohtuu, Nepalista saa kaikkea (paitsi fluorihammastahnaa, kuulemma).

Ulkona paistaa aurinko ja sää näyttää kauniin keväiseltä. Seuraavan kerran onkin sitten kesä, kun täällä tallailen. Nyt lähden tekemään viimeisiä ostoksia: ruisleipää ja suklaata viemisiksi nepalinsuomalaisille.

Vielä pari viikkoa lähtöön...

Passi✓Intian viisumi✓lennot Delhiin✓ lennot Kathmanduun✓ passikuvia✓  viisumikuvia✓matkustusilmoitus Ulkominis- teriöön✗ rokotukset✓terveystodistus✓ matkavakuutus✓ kopioita passista✓ nepalinkielen fraasisanakirja✓ otsa- lamppu✓ pattereita✓ tanssijan- kukkaro✓ pilli✓ aurinkovoidetta✓ niskatyyny✓ retkilusikka✓ kuvia Suomesta✓ kameraan muistikortti✗ ja linssisuojus✗ muistitikku✓ viemisiä suomalaisille: suklaata✗ ruisleipää✗ lehtiä✗ viemisiä nepaleille: Suomi-aiheisia pinssejä✓ ja avaimenperiä✓ karkkia✗ valtakirja✓ tulosta reittiohje ja osoite✗allekirjoita sopimus✗lue Askel kerrallaan - Kestävää kehitystä Nepalissa✓ lue Kohti kaukaisia kyliä✗kuvaa vammaisten Suomessa tekemiä tuotteita✓kuvaa kierrätystuotteita Suomesta✓kuvaa suomalaisia huopatöitä✓tapaa perehdyttäjiä✓(kiitos Kirsti, Anu, Tossi, Julia, Suvi, Pölöset...)

Marraskuussa 2012 sain meiliä, jossa minut toivotettiin tervetulleeksi Nepaliin! Tulen työskentelemään Forward Looking -kansalaisjärjestössä, jonka tavoitteena on "Osallistaa vammaiset nuoret ja aikuiset yhdenvertaisina kansalaisina Nepalin taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Vaikuttaa positiivisesti yhteiskunnassa vallitseviin asenteisiin vammaisuutta kohtaan" (www.formin.finland.fi).

Vammaiset ovat syrjitty ja väheksytty ryhmä Nepalissa. Osittain tämä johtuu hindulaisesta ajatusmaailmasta, jossa jälleensyntymisopin mukaisesti uskotaan, että vammaiset ovat itse aiheuttaneet oman kohtalonsa edellisen elämänsä teoilla. Käytännössä FL  antaa vammaisille mm. ammattikoulutusta ja näin mahdollisuuden ns. normaaliin elämään ja toimeentuloon. Pääsen mukaan vammaisten käsityöprojektiin, vielä en vaan tiedä minnepäin Nepalia tai mitä siellä tulen tekemään...

Lähde liikkeelle -koulutuksessa ennakko- luuloni saivat kyytiä; huomasin varsin pian, että käsitykseni lähetys-/kehitysyhteistyöstä oli vanhanaikainen. Kumppanuus ja yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa ovat auttami- sen lähtökohtia. Ihmisarvo ja oikeuden- mukaisuus ovat teemoja, joita SLS haluaa tuoda jokaisen arkeen. Kirkollisen työn lisäksi SLS tekee mm. kehitysyhteistyötä, kummi- työtä ja katastrofityötä. Vapaaehtoisia tarvitaan pienempiin ja suurempiin tehtäviin.

Syyskuussa 2012 aloin miettimään, mitä tekisin loppuelämälläni. Olkoon keski-iän kriisiä tai haaveilua, halusin muutoksen elämääni. Muutoksen, joka olisi merkityk- sellinen minulle itselleni sekä myös muille. Työelämässä ei ollut paljoa kysyntää viittäkymppiä lähentelevälle naiselle, mutta tunsin silti, että minulla on vielä paljon annettavaa. Ehkä vapaaehtoistyö...?

Etsin netin kautta tietoa järjestöistä, jotka välittävät vapaaehtoistyöntekijöitä maail- malle. Suomen Lähetysseura tuntui turvalli- selta ja helpolta kumppanilta, sillä se koulut- taa lähtijät eikä peri maksua järjestelyistä. Lokakuussa laitoin hakemuksen SLS:an ja parin viikon kuluttua kävin Leena Haaviston haastattelussa. Haastattelun lopuksi hän mainitsi, että Nepaliin tarvitaan vapaaehtois- työntekijää.