Marraskuussa 2012 sain meiliä, jossa minut toivotettiin tervetulleeksi Nepaliin! Tulen työskentelemään Forward Looking -kansalaisjärjestössä, jonka tavoitteena on "Osallistaa vammaiset nuoret ja aikuiset yhdenvertaisina kansalaisina Nepalin taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Vaikuttaa positiivisesti yhteiskunnassa vallitseviin asenteisiin vammaisuutta kohtaan" (www.formin.finland.fi).

Vammaiset ovat syrjitty ja väheksytty ryhmä Nepalissa. Osittain tämä johtuu hindulaisesta ajatusmaailmasta, jossa jälleensyntymisopin mukaisesti uskotaan, että vammaiset ovat itse aiheuttaneet oman kohtalonsa edellisen elämänsä teoilla. Käytännössä FL  antaa vammaisille mm. ammattikoulutusta ja näin mahdollisuuden ns. normaaliin elämään ja toimeentuloon. Pääsen mukaan vammaisten käsityöprojektiin, vielä en vaan tiedä minnepäin Nepalia tai mitä siellä tulen tekemään...

Lähde liikkeelle -koulutuksessa ennakko- luuloni saivat kyytiä; huomasin varsin pian, että käsitykseni lähetys-/kehitysyhteistyöstä oli vanhanaikainen. Kumppanuus ja yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa ovat auttami- sen lähtökohtia. Ihmisarvo ja oikeuden- mukaisuus ovat teemoja, joita SLS haluaa tuoda jokaisen arkeen. Kirkollisen työn lisäksi SLS tekee mm. kehitysyhteistyötä, kummi- työtä ja katastrofityötä. Vapaaehtoisia tarvitaan pienempiin ja suurempiin tehtäviin.

Syyskuussa 2012 aloin miettimään, mitä tekisin loppuelämälläni. Olkoon keski-iän kriisiä tai haaveilua, halusin muutoksen elämääni. Muutoksen, joka olisi merkityk- sellinen minulle itselleni sekä myös muille. Työelämässä ei ollut paljoa kysyntää viittäkymppiä lähentelevälle naiselle, mutta tunsin silti, että minulla on vielä paljon annettavaa. Ehkä vapaaehtoistyö...?

Etsin netin kautta tietoa järjestöistä, jotka välittävät vapaaehtoistyöntekijöitä maail- malle. Suomen Lähetysseura tuntui turvalli- selta ja helpolta kumppanilta, sillä se koulut- taa lähtijät eikä peri maksua järjestelyistä. Lokakuussa laitoin hakemuksen SLS:an ja parin viikon kuluttua kävin Leena Haaviston haastattelussa. Haastattelun lopuksi hän mainitsi, että Nepaliin tarvitaan vapaaehtois- työntekijää.