Amsterdam, Hollanti

Mitäpä olisikaan Amsterdamin reissu ilman fillaripostausta.

Amsterdam, Hollanti

Jouduin vaihtamaan hotellia viimeiseksi yöksi ja päädyin hotelliin nimeltä Not Hotel eli vapaasti suomennettuna Ei Hotelli. Not Hotel on hotellin ja hostellin välimuoto. Huoneet ovat suuria mutta pelkistettyjä ja suihku- ja wc-tilat ovat yhteiskäytössä käytävällä. Hotellin yleiset tilat ovat kuin boutiquehotellista, joten ehkäpä tätä paikkaa voisi luonnehtia boutiquehostelliksi. Kuvat 1-3.

Hotellin vaihtamisen myötä vaihdoin myös maisemaa. Keskusta-alue muuttui Westiksi eli Länneksi. Länsi on kuulemma nousevaa aluetta ja täältä löytyy kivoja kahviloita ja designputiikkeja. Lähistöllä on De Hallen -niminen kompleksi, josta löytyy toistakymmentä ruokapaikkaa kauppahallin tyyliin. Tiloista löytyy myös kirjasto, elokuvateatteri, monia myymälöitä, taidegallerioita ja tietenkin fillarikauppa ja -korjaamo - Hollannissa kun ollaan. Kuvat 4-6 De Hallesta.

Huoneeni lattian alla menee lämpöputki ja huoneessa alkaa lämpö nousta. Eipä kauneudesta paljon iloa ole, jos käytännön asiat eivät toimi...

 

Amsterdam, Hollanti

Mitä tulee mieleen Dame Ednasta, Elton Johnista tai John Lennonista? Aivan - silmälasit! Tässä rillejä ja tunnelmia Brilmuseumista, Amsterdamista.

Amsterdam, Hollanti

Eilisen Banksy -näyttelyn fiiliksissä bongasin aidon Banksyn Prinsengrachtilla. Päivän kohokohta :)

 

Amsterdam, Hollanti

Aurinko on paistanut tänään täydeltä taivaalta. Käsivarteni ovat pisamia täynnä ja väsymyksestä huolimatta mieli on korkealla. Väistelen pyöräilijöitä ja ihmettelen, miten vähän kaduilla on autoja. Veneet lipuivat kanavia pitkin ja pilven tuoksu leijailee coffee shopeista. Tulppaaneja ei näy, mutta mukuloita on myynnissä hampun siementen vieressä. Tunnelma on rento, eikä kenelläkään tunnu olevan kiire. Tämä on Amsterdam.

Banksyn näyttely hieman arvelutti, mutta olihan se nähtävä. Onko graffititaiteilija enää katu-uskottava pitäessään näyttelyä museossa tai galleriassa? No, ainakin hän on vaikutusvaltainen: Time-lehti oli valinnut Banksyn sadan vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon koko maailmassa. Lontoossa näin Eastendin kaduilla aitoja Banksyjä - aitojahan ne ovat näyttelyssäkin, mutta siitä huolimatta näyttelytila teki niistä varsin pliisuja. Graffititaiteeseen kuuluu tietty lainsuojattomuus ja rouheus, joka näyttelyssä jää puuttumaan. Aiheet tosin puhuttelivat, provosoivat ja hymyilyttivät edelleenkin: kapinallisuus, kapitalismi, laki, politiikka, valta.... Ironista näyttelyssä oli kyltti "uloskäynti myymälän kautta" ja itse myymälä, jossa myytiin banksypinssejä, -avaimenperiä, -vihkoja ym. ym. Aikamoista kaupallisuutta anti-kapitalistilta.

Banksy on sanonut, että jotkut ryhtyvät poliiseiksi luodakseen paremman maailman ja jotkut ryhtyvät vandaaleiksi luodakseen paremman maailman. Totta, aika kaukana vaan näkemykset ja visiot ovat toisistaan. 

Banksyn saattelemana jatkan kuljeskelua kanaalien varsilla. Kumma kyllä, Amsterdamissa ei näy montaakaan grafittia - omalaatuisia gallerioita ja pieniä tunnelmallisia kahviloita sitäkin enemmän. Täällä pieni on kaunista, mittakaava on ihanan inhimillinen.

Amsterdam, Hollanti

Pitkän työputken jälkeen mulla on vihdoinkin kaksi peräkkäistä vapaapäivää. Eilen Merimieskirkolle saapui kuorma Suomesta eli kauppaan saatiin lisää suomalaista ruokaa ja herkkuja myyntiin. Kuormaa oli purkamassa yksitoista ihmistä ja rekkalastin tyhjentäminen sujui todella nopeasti; reilun tunnin kuluttua aloituksesta rekka pääsi jatkamaan matkaansa. Sen sijaan tavaroiden laskemiseen ja esille/varastoon laittamiseen kului useampi tunti. Mutta nyt hyllyt notkuvat ja paljon kysytyt kermaviilit, maksalaatikot ja piimät ovat taas asiakkaiden saatavilla. Tänään oli syksyn ensimmäinen lounas, lohikeittoa, ja talo alkoi taas täyttyä kesälomien jälkeen. Uudella keittiövastaavallamme, Ollilla, taisi olla hieman perhosia vatsassa. Ihan turhaan, keitto oli kotoisan makoisaa ja sitä oli riittävästi. Mukavaa, kun taas oli vilkasta.

Työvuoron jälkeen pikainen suihku ja juoksujalkaa metroon ja  Amsterdamin bussiin. Belgiassa on paljon halpabussiyhtiöitä. Matka Flixbussilla Brysselistä Amsterdamiin kesti kolme tuntia ja maksoi 11 euroa. Saavuin perille illalla nälkäisenä ja väsyneenä. Hotelliin, illalliselle ja aikaisin nukkumaan. Huomenna on uusi päivä ja uudet seikkailut.

Bryssel, Belgia

Brysselin taidemuseossa, Bozarissa, oli illalla opastettu kierros valokuvanäyttelyyn. Näin luin englanninkielisestä esitteestä. Kierroksia oli kuitenkin kaksi - ranskaksi ja hollanniksi. Opas olisi ollut valmis vetämään hollanninkielisen kierroksen englanniksi, sillä hänen mukaansa hollanninkieliset ovat avoimia muille kielille. Ranskankielisiltä olisi turha edes kysyä. Ja näin sanoi siis paikallinen. Koska kuitenkin olin ainoa englanninkielinen, päätin kiertää näyttelyt yksin. 

Kierroksen jälkeen lähdin katsomaan Sablon aukioilla torstaisin olevia After work partyja. Meno oli kuitenkin sen verran vaisua, että jatkoin matkaa aukiolta lähteville pikkukujille. Impasse Saint-Jacques (kuvassa) oli aivan ihastuttava pieni kuja, jonka loppupäässä oli pieni viehättävä aukio. Kujalla oli taidegallerioita, joista monet olivat erikoistuneet afrikkalaiseen taiteeseen. Galerie ST. Jacques´ssa sain sitten sen opastetun kierroksen, jonne olin alunperin lähtenytkin. Innokas galleristi kertoi tarinoita taideteoksista ja taiteilijoista, jotka ovat erittäin tunnettuja Belgiassa. Kyseessä oli taiteilijaryhmä nimeltään COBRA. Nimi tulee taiteilijoiden kotipaikoista Kööpenhaminasta, Brysselistä ja Amsterdamista. Avantgardistinen ryhmä toimi toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina vain muutaman vuoden, mutta heidän vaikutuksensa on ollut suuri Belgian taide-elämässä. Galleristi tunnisti minut suomalaiseksi aksentistani. Hänellä on kuulemma muutama vaikutusvaltainen suomalainen taiteenkeräilijä asiakkana.

Viereisellä Impasse Saint-Annella oli mm. Eroottisen ja myyttisen taiteen museo M.I.M. Vaikka en ihan vähästä säikähdä, jätin museon toistaiseksi väliin. Afrikkalaisten patsaitten lisäksi sisällä oli Tintti-aiheisia maalauksia, jotka olisin mieluummin jättänyt näkemättä ja säilyttänyt Tintistä sen viattoman ja niin naiivinkin mielikuvan.

Kotimatkalla ohitin Korean kulttuurikeskuksen. Sisällä näytti olevan avaajaiset, joten menin ovelle ja kysyin kohteliaasti, olenko tervetullut sisälle. "Welcome, madam" minulle toivotettiin ja ojennettiin kuohuviinilasi. Sarjakuvaviikonlopun kunniaksi keskuksessa avattiin korealais-belgialaisen sarjakuvan näyttely korealaisten cocktailpalojen ja musiikin kera. Tänään avautuu siis Brysselin vuotuinen sarjakuvafestivaali. Harmi, että olen viikonlopun tiiviisti töissä, mutta yritän ehtiä käymään festareilla. Luvassa olisi ainakin ilmapalloparaati ja autokulkue - sarjakuvateemalla tietenkin.