Marvila - uusi ja vanha
Marvilan vanha teollisuusalue meren läheisyydessä on trendikäs, nousussa oleva alue. Sieltä löytyy vanhoihin varastohalleihin rakennetut cooleimmat galleriat ja kuumimmat baarit. Alue on hieman ränsistynyt, mutta kovasti siellä kunnostetaan ja rakennetaan myös uutta. Tarkoitus oli tsekata em. paikkoja, mutta boomerina olin auttamattomasti liikkeellä liian aikaisin. Iltapäivä on Marvilassa vasta aamu. Melkein kaikki paikat olivat vielä kiinni. Kahvit sain sentään hörpättyä paikallisessa kuppilassa rakennusmiesten kanssa. Sitten lähdin tallustelemaan hiljakseen kotiinpäin.
Junaradan toisella puolella, sisämaassa, on Marvilan asuinalue. Pääsin alittamaan radan aseman kohdalta ja nousemaan Marvilan mäelle roskaisen joutomaan halki. Vähän epäilytti; likaista ja rähjäisiä, eikä ketään missään. Suuret muraalit kuitenkin vetivät puoleensa, ja jatkoin matkaa.
Marvila on yksi Lissabonin haastavimpia alueita, jossa ei kannata iltaisin yksin liikkua. Täällä kuitenkin asuu ihan tavallisia perheitä. Alueen toisella laidalla on hieno kirjasto ja koulu mutta palveluita on vähän tarjolla, ja bussireititkin jäävät Marvilan reunamille. Maisemaa hallitsevat 1960-1980-luvilla rakennetut kerrostalot; edullista asumista pienituloisille.
Kaupungin GAU- (Galeria de Arte Urbana) projekti elävöittää ja yrittää muuttaa ongelmalähiöiden, kuten Marvilan, imagoa - saada asukkaat olemaan ylpeitä omasta alueestaan ja antamaan heille äänen. Ja se onnistuu siinä. Paikalliset taiteilijat ovat luoneet värikkäitä muraaleja kerrostalojen päätyihin. Niissä suurikokoiset ihmiset katsovat suoraan katsojaa, ikään kuin haastaen: uskallatko nähdä minut?
Junarata on kuin fyysinen ja henkinen raja, joka erottaa toisistaan kaksi samannimistä mutta niin erilaista Marvilaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti