Lissabon, Portugali

LX Factory

Kun saapuu vieraaseen paikkaan lemmikkivahdiksi voi sattua mitä vaan. Vastassa voi olla pelokas=vihainen dobermanni, talossa on ollut juuri massiivinen vesivahinko ja joudut koiran kanssa väistökämppään, jääkaappi on homeessa, kissa on juuri edellisenä päivänä kuollut - ja olenpa itse mennyt paikalle vääränä päivänä. Tekevälle sattuu. Tällä kertaa pariskunta oli matkustamassa Lissabonista Brasiliaan, kuten niin monta kertaa aiemminkin, mutta nyt toinen puolisko ei päässyt lennolle. Viisumikäytännöt olivat muuttuneet, eikä häntä huolittu mukaan kanadalaisella passilla. Yöksi hotelliin ja seuraavana päivänä hän tuli tänne kotiinsa hakemaan brittipassiansa, jolla hänen pitäisi päästä Brasiliaan ilman viisumia. Hänellä on vielä toinen yö hotellissa ja huomenna matka (toivottavasti) jatkuu. 

Tänään lähdin kotoa pois, jotta lemmikkien omistaja sai viettää päivän kotonansa rentoutuen. Suuntasin Alcântaran kaupunginosaan LX Factoryyn, jota hän minulle suositteli. Hieno vanha tehdasalue, jossa on nykyään kauppoja, ravintoloita, työhuoneita yms. tiloja. Ensimmäinen tekstiilitehdas perustettiin tänne vuonna 1846. Sen jälkeen täällä toimi elintarviketehdas ja painotalo. 23 000 m²:n alue ehti olla tyhjillään toistakymmentä vuotta, ennen kun siitä tuli luovan toiminnan tila. Täällä graffitit ovat sallittuja, jopa toivottuja. Alue muuttuu jatkuvasti ja nykyään turistilaumat ovat sen myös löytäneet.

Alueen yllä kulkevat junat upeaa punaista Ponte 25 de Abril-siltaa pitkin. Silta on 2 300 metriä pitkä ja se keikkuu 70 metriä merenpinnan yläpuolella. Se muistuttaa erehdyttävästi San Fransiscon Golden Gate-siltaa, eikä ihme, sama yhtiö on ollut rakentamassa molempia siltoja. Ponte 25 esiintyy monissa mainoksissa ja elokuvissa, tunnetuin elokuva lienee James Bond - Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa.

Tänään oli hyvin vaihteleva sää; välillä paistoi aurinko, välillä satoi kaatamalla vettä. Molempia tosin vain hetken aikaa, enimmäkseen oli tasaisen harmaata. Lämmintä oli noin 15 °C. Kotimatkalla bussissa pikkutyttö näytti minulle kieltä isänsä selän takaa. Nauratti.

Lissabon, Portugali

Taas mulla on koira, joka ei halua ulkoilla. Keta 10v. shiba inu. Piti houkutella useaan otteeseen ja onnistuihan se iltalenkki viimein ihan kohtalaisesti. Keta on kuulemma tämän seudun tähti ja hän tietää sen itsekin. Keta melkeinpä vaatii anovalla katseellaan vastaantulijoita paijauksia ja kyllähän se niitä myös saa. Jos joku jättää Ketan huomioimatta, koiran olemus muuttuu hetkessä hännän laskeutuessa koipien väliin. Varsinainen draamakuningatar. Muista koirista se ei juurikaan välitä - ainoastaan isokokoiset urokset saavat tämän nartun innostumaan.

Asun Campo Pequenon alueella, muutaman kilsan päässä keskustasta. Iltakävely vie meidät, minut ja Ketan, Lissabonin tunnetuimmalle härkätaisteluareenalle, Taurino do Campo Pequenolle. Se näyttää iltavalaistuksessa jopa romanttiselta, vaikka areenan tapahtumat ovat kaukana romantiikasta. Härkätaistelu on laillista Portugalissa, onneksi ei enää kovin suosittua. Viime syksynä samassa näytöksessä kuoli ensimmäisessä ammattilaisnäytöksessään esiintynyt 22-vuotias härkätaistelija, sekä katsomossa  ollut iäkäs - tapahtuneesta järkyttynyt - mies. Härkä jäi henkiin. Nykyään areenalla on vähemmän härkätaisteluja ja enemmän ravintoloita, musiikkia ja teatteria.

On mulla täällä kaksi kissaakin. Hyvin itsenäisiä ovat, eivätkä vielä osoita minua kohtaan kiinnostusta.

 Niistä ehkä myöhemmin lisää.