sunnuntai 26. marraskuuta 2017

New York, New York, USA

 


Suonna Kononen kirjoitti osuvasti New Yorkin metrosta sanomalehti Karjalaisen kolumnissaan tänä sunnuntaina:
 
Äskeisellä New Yorkin työreissulla, josta lisää tämän päivän kulttuurisivuilla, oli yllätys huomata kaupungin maanalaisen surkeahko tila. Asemat olivat likaisempia kuin Venäjällä. Kyltitys niukkaakin niukempi. Muutoksista kertovia kuulutuksia kaikui kovaäänisistä lähes koko ajan, niistä kertovia A-nelosia oli teippailtu pylväisiin.

New Yorkin metrolinjoja asetaan sekavasti eri versioina, A, B, C, ellei sitten 1, 2, 3. Laiturilla lukee uptown, pohjoiseen, tai downtown, eteläiseen keskustaan, tai sitten ei. Samannimisiä asemia voi olla useampia, esimerkiksi Fulton Streetillä pitää tietää, miltä Fultonilta lähtee oikea vuoro.

Tuohon lisäisin vielä metrokarttojen puutteen asemilla ja linjakarttojen puuteen metrovaunuissa. Vaunuissa ei useinkaan ole mitään infoa seuraavasta asemasta ja metron pysähtyessä joutuu etsimään aseman nimeä asemalla olevista kylteistä. Ja kuulutukset tulevat joko liian hiljaa tai liian lujaa, eikä kummassakaan tapauksessa saa viestistä selvää. Usein vilkaisen kanssamatkustajia ja heidän reaktioitaan, ja yritän päätellä mistä oli kyse. Ja juuri Suonnan mainitsemalla Fultonin asemalla menin harhaan: piti jäädä pois Fultonilla Brooklynissa, mutta hyppäsinkin metrosta Fultonilla, Manhattanilla. Siinä sitä olikin ihmettelemistä, kun kartta ja ympäristö eivät täsmää.

Olen yrittänyt ottaa ilon irti eksymisistäkin vaikka tutustumalla uuteen metroasemaan. Monella asemalla on taidetta ja tässä muutamia kuvia niistä 14th Street + 8th Avenue -asemalta (ei siis 14th Street -asemalta), Times Square -asemalta ja Metropolitan Avenue -asemalta. Ehkä.






 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti