Canberra-Melbourne, Australia

Ukko vei minut aamulla juna-asemalle, josta hyppäsin bussiin. Hän vielä varmisti, että nousen oikeaan bussiin; mitä luksusta kun joku kuskaa ja katsoo perään! Menin kolmen tunnin matkan Canberrasta Cootamundraan, josta hyppäsin hitaaseen ja myöhässä olleeseen junaan. Bussimatka oli mielenkiintoinen, ajoimme pikkukaupunkien läpi: Yass, Bowing, Binalong, Harden. Kaikkialla hiljaista maalaiseloa, matalia omakotitaloja ja vanhoja juna-asemia. Viehättävää.

Saavuin Melbourneen tunnin myöhässä. Kissaperheen ihmiset olivat minua vastassa, ihanan helppoa! Ajoimme Burwoodin asuinalueelle, 15 km:n päähän keskustasta. Taas matalia omakotitaloja vierivieressä. Aussit todella haluavat asua omakotitaloissa. Burwood on ollut vilkas ja monikulttuurinen alue, siis aitoa Australiaa. Valitettavasti alueesta on tullut uusi Chinatown. Valitettavasti siksi, että kiinalaiset ostavat taloja ja huoneistoja, ja jättävät ne sitten tyhjilleen odottamaan arvonnousua. Minunkin naapurissa on molemmin puolin tyhjä omakotitalo, alue vaikuttaa vähän aavekaupungilta. Uudesta kerrostalosta kaikki huoneistot on myyty, mutta asukkaita on vain 3/8 kerroksessa. Isäntäpariskunta on yrittänyt ostaa uutta taloa, mutta häviävät huutokaupassa aina rikkaille kiinalaisille. Ja talot huutokaupataan, koska siten myyjä saa suurimman voiton. Ja asuntojen hinnat karkaavat tavallisten ihmisten käsistä. Kiinalaiset valtaavat myös yliopistot, heillä on varaa maksaa kalliit lukukausimaksut. Onneksi meillä Suomessa opiskelu on (melkein) ilmaista.

Seuraavana aamuna opettelen kulkemaan Melbournessa. Ratikka numero 75 vie minut tunnissa keskustaan. Yleistä haahuilua, väsymys painaa, mihinkään en jaksa keskittyä. Kaupoissa on Black Friday ja katselen alennusmyyntejä. Yksi pieni kierrätyslaukku tarttuu matkaani. 

Takaisin kotiin silittelemään kissoja - ja vaatteita.