Iraklion, Kreeta

 

Knossos ja Iraklionin arkeologinen museo

Iraklion on Kreetan pääkaupunki ja se on saanut kunnian jossain äänestyksessä olla Euroopan rumin pääkaupunki. Nyt kaupunki on suht viihtyisä, sen verran paikalliset kimpaantuivat kyseenalaisesta voitostaan. Asukkaat ryhtyivät panostamaan kaupungin viihtyvyyteen ja nyt siellä on puistoja ja istutuksia katujen varsilla. Iraklionissa sijaitsee Iraklionin arkeologinen museo, jonka ylpeys on minoalainen kokoelma. Minoalainen aikakausi vallitsi Kreetalla ja lähisaarilla pronssikaudella eli 3 100 - 1 100 ennen ajanlaskumme alkua. Minoalaisen kulttuurin keskus oli Knossos, palatsialue muutaman kilometrin päässä nykyisestä Iraklionista. Tiedetään, että palatsialueen läheisyydestä löytyy varmasti myös kaupunkialue, mutta tähän mennessä kaivauksille ei ole löytynyt rahoittajaa. 

Knossoksen kaivauksista kunnia kuuluu englantilaiselle Arthur Evansille, joka suoritti kaivauksia alueella vuosina 1900-1930. Suurin osa palatsialueen esineistä - ruukut, sinettikivet ja -sormukset, korut -  ja seinämaalauksista on siirretty suojaan argeologiseen museoon ja alue näyttää enimmäkseen kiviraunioilta. Hieman kyseenalasesti Evans rekonstruoi aluetta ja onkin epäselvää, ovatko rakennelmat  todenmukaisia vai Evansin mielikuvituksen tuotetta.

Yllä olevassa kuvassa oleva savinen Faisotoksen kiekko on yksi minoalaisen ajan suurimpia arvoituksia. Se löydettiin Faisotoksen palatsialueelta ja siinä kiekon molemmin puolin olevaa tekstiä on yritetty tulkita vuosisadan ajan. Teksi on tehty todennäköisesti leimasimilla spiraalin muotoon. Tekstin on arveltu olevan hymni, rukous, kirous, kirje, lakiteksti, matemaattinen, tähtitieteellinen tai historiallinen dokumentti, kalenteri, lautapeli.... Yhden tulkinnan mukaan mukaan toinen puoli olisi tarkoitettu raskaana olevalle naiselle ja toinen juuri synnyttäneelle naiselle. Ovatpa jotkut tutkijat sitä mieltä, ettei kiekko olekaan Kreetalta, vaan tuontitavaraa ties mistä.

Minoalaiset kuvasivat maalauksissa ihmistä hyvin samaan tapaan kuin egyptiläiset. Kasvot kuvattiin sivusta, keskivartalo edestä ja jalat sivusta. Perspektiiviä ei tunnettu, joten kaikki hahmot ovat saman suuruisia. Minoalaiset kuvasivat naiset vaaleaihoisina ja miehet tummaihoisina. Alla olevassa kuvassa ei suinkaan ole kolmea naista, vaan siinä on pyritty kuvaamaan liikettä. Olisikohan tämä ensimmäisiä yrityksiä tehdä ns. liikkuvaa kuvaa eli elokuvaa?

Hania, Kreeta

 

 

Agora eli kauppahalli

 

Hanian vanhan kaupungin kauppahalli ei ole ulkoa juurikaan muuttunut vuosikymmenien varrella. Valitettavasti valkoima hallin sisällä on muuttunut ja hallista on tullut paikallisten ostospaikan sijaan kallis turistirysä. Kauppahalli on komea, ristin muotoinen rakennus, jonne on sisäänpääsy joka sivulta. Kasvisten ja vihannesten sijaan hallista löytyy enimmäkseen matkamuistoja sekä mausteita ja oliiviöljyjä pienissä sievissä pakkauksissa. Taisipa siellä kuitenkin olla yksi kalakauppa, lihakauppa ja juustopuoti. 

 

Agora valmistui vuonna 1913 ja avaajaisia vietettiin kolme päivää Kreetan Kreikkaan liittymisen jälkeen. Alkujaan itä- ja länsisiivessä olivat lihakauppiaat, länsisiiven päädyssä kalakauppiaat ja etelä- ja länsipäädyissä olivat hedelmä- ja vihanneskauppiaat. Kauppahalli toimi pommisuojana toisen maailmansodan aikana, jolloin Kreikka taisteli Saksaa vastaan. Saksalaiset kuitenkin miehittivät Kreetan ja miehityksen aikana kauppahalli oli Saksan armeijan sotilaskäytössä. Kauppahalli onneksi selvisi taisteluista suuremmitta vaurioitta ja vuonna 1980 Kreikan Kulttuuriministeriö julisti Agoran suojelukohteeksi.
 

 

Laïkí eli toripäivä

 

Laïkí tarkoittaa kansaa ja koko kansalle tarkoitettu toripäivä on Haniassa neljä kertaa viikossa. Maanantain toripäivä on lähellä oikeustaloa ja sinne viljelijät saapuvat maaseudulta myymään tuotteitaan. Tarjolla on hedelmiä ja vihanneksia, kalaa, astioita, vaatteita, laukkuja... Hintataso on erittäin maltillinen ja laatutaso korkea. Rasia mansikoita maksoi yhden euron ja iso muovikassillinen appelsiinejä 2,50 euroa. Ostin valtavan kokoisen salaatin viidelläkymmenellä sentillä ja se mahtui just ja just isoon kassiin! 

 

 

Hania, Kreeta

Hanian vanhan kaupungin kujille on kiva eksyä. Kapeilla kujilla värikkäät rakennukset ovat viehättäviä, vaikka osa niistä on surullisen huonossa kunnossa. Kahvilassa miehet iskevät korttia ja kulkukissat loikoilevat keskellä kujaa. Asunnoista kantautuu ääniä, ovet ovat auki ja olohuone jatkuu kadulle. Vanhoissa kortteleissa vuorottelevat venetsialainen ja turkkilainen tyyli. Pienelle alueelle mahtuvat yhtä lailla katolinen ja ortodoksinen kirkko, moskeija ja synagoga. Vaikka vanhasta kaupungista löytyy kauppoja ja ravintoloita, saa siellä siltä kulkea rauhassa, kun vaan kurvaa vilkkailta kaduilta kapeammille kujille.

Omalos, Kreeta

 

Eli luonto on maailman suurin apteekki.

 

 

Lähdimme viettämään Kreikkalaista iltaa Omalosin vuoristokylään. Kreikkalainen ruoka, musiikki ja tanssi jäivät vähän vaisuiksi, mutta ympäristö lumosi kaikessa kauneudessaan ja rauhallisuudessaan. Kreetan kasvitieteellinen puutarha eli The Botanical Park & Gardens of Crete oli kuin vilvoittava keidas toimistopäivän jälkeen. Teimme noin tunnin mittaisen kävelylenkin ja siinä ajassa näimme vain pienen palan kahdenkymmenen hehtaarin puutarhasta. Katsottavaa ja ihasteltavaa riitti yllin kyllin. Puutarhassa on hedelmäpuita (150 kappaletta!), yrttejä, lääkekasveja sekä kukkia ja koristekasveja ympäri maailmaa. Maaperän koostumus ja alueen mikroilmasto tekevät puutarhasta paratiisin sadoille kasveille ja eläimille. Kauempana puutarhassa on myös pieni järvi, joka tarjoaa kodin vesilinnuille kuten ankoille ja hanhille. Myös haukat viihtyvät alueella. Puutarhassa riikinkukot hätyyttelivät meitä pois reviireiltään ja pikkulintujen kuoro zirpitti näkymättömissä.

 

Illallista nautimme terassilla, kreikkalaisen tähtitaivaan alla. Näkymä alas laaksoon on lumoava; illan sininen hetki utuisuudessaan saa maiseman näyttämään mystiseltä ja sadunomaiselta. Ilta on viileä ja rauhoittava.

 

Kato Stalos, Kreeta

 

 

Kun lähdin Kreetalle, kuvittelin aloittavani terveellisen ruokavalion Välimeren hengessä. No, ruokavalion kyllä, mutta terveellisen.... Oma suosikkiravintola on täältä jo löytynyt, naapurikylässä sijaitseva Maria´s Taverna - suosittelen! Löysin myös uuden suosikkikahvilan Hanian vanhasta kaupungista, mutta toista kertaa sinne en ole löytänyt, sen verran sokkeloinen vanha kaupunki on. 

Kreetalaisen ruokavalion perusta on oliiviöljy - ja nimenomaan korkealaatuinen neitsytoliiviöljy - sitä laitetaan varmaan kaikkiin ruokiin. Ja vielä ripaus sitruunaa ja yrttejä, niin ollaan ruuanlaitossa jo pitkällä. Oliiviöljyn terveysvaikutuksia lienee turha edes mainita, mutta kerronpa vaan että siinä on ihan sama rasvahappojen koostumus kuin äidinmaidossa. Ei siis voi olla muuta kuin terveellistä ja ravitsevaa.

Kreikkalaiseen salaattiin eli horiatiki salataan pilkotaan ainekset reilulla kädellä. Tomaatit, kurkku, vihreä paprika, punasipuli, oliivit. Yleensä fetajuusto on salaatin päällä isona palana. Kreeetalaisessa versiossa voi joukossa olla myös leipäpaloja.

Tzatsiki valmistetaan kreikkalaisesta jogurtista ja siihen lisätään reilusti valkosipulia. Joukkoon voi laittaa joko tuore- tai etikkakurkkua. Ja tietysti loraus oliiviöljyä ja pisteenä i:n päällä ryppyinen oliivi.

Mezédes´it ovat kreikkalaisia alkupaloja. Kreikkalainen ruoka on saanut vaikutteita sekä idästä että lännestä. Nämä bruchettan tyyppiset leivät ovat lähtöjään Italiasta. Saman tyyppistä ruokakulttuuria löytyy myös Turkista, Albaniasta ja Makedoniasta.

Kesäkurpitsasta valmistetut kolokithokeftedespallerot  ovat maukkaita ja tietysti oliiviöljyssä uppopaistettuja. Oliiviöljyn sietää 290 asteen lämpötilan ja juuri kun öljy alkaa hieman savuta, on aika heittää raaka-aineet pannuun.
 

Uppopaistetut sienet saavat ihanan kirpeän maun päälle puristetusta sitruunasta. Muita mausteita ei sitten tarvitakaan.







Kesäkurpitsat on leivitetty kevyesti ja uppopaistettu oliiviöljyssä. Pinnalla hieman suolaa.

Paprikat, tomaatit ja kesäkurpitsa täytetään riisillä ja yrteillä, joskus lisänä voi olla lampaanlihaan. Kreetalla syödään satokausien mukaan sitä ruokaa, mitä milloinkin on edullisesti (tai puutarhassa) tarjolla. Yrtit antavat ruokiin hennon maun ja niiden lisäksi mausteena käytetään yleensä vain suolaa. Pippureita ja chilejä käytetään vähemmän. Kreikassa syödään paljon perunaa ja perunaruokia, tässä perunat uppopaistettuina.

Bureki on kasvisversio musakasta ja sitä syödään vain Kreetalla. Musakan voi tehdä munakoison sijaan myös artisokasta. Burekissa vuokaan lajitellaan kerroksittain perunaa, kesäkurpitsaa ja tomaattia. Päälle reilusti mizithra-juustoa, mausteeksi minttua tai oreganoa.

Appelsiinisato on nyt parhaimmillaan. Kauden aikana saadaan 2-3 satoa, säästä riippuen. Appelsiinipuita täällä on noin viisi miljoonaa ja niitä tuntuu todella olevan kaikkialla. Appelsiinit ovat todella mehukkaita ja makeita. Seuraavaksi odotellaan viikunasatoa.


Hautalöytöjen perusteella tiedetään, että kreetalaiset ovat olleet pronssikaudelta lähtien Euroopan pitkäikäisin kansa. Oli surullista kuulla, että nykyään kreetalaiset lapset ovat Euroopan lihavimpia. Tässä taas yksi massaturismin ja globalisaation lieveilmiöistä; paikallisten muuttuva ruokavalio ja roskaruoka.

Hania // Omalos, Kreeta

 

Kalo Paska!

 

Eli hyvää pääsiäistä. Täällä vietettiin pääsiäistä viime viikolla ja pääsin osallistumaan pääsiäisyön jumalanpalvelukseen ja pääsiäissunnuntain juhlalounaalle. Kreikan ortodoksit, joita on 98% väestöstä, ovat paastonneet neljäkymmentä vuorokautta ennen pääsiäistä ja useimmille se on tainnut tarkoittaa lihan syönnistä luopumista tuoksi ajaksi. Viime viikko on ollut Hiljainen viikko ja se on käytetty pääsiäiseen valmistautumiseen mm. siivoamalla, maalaamalla pääsiäismunia ja valmistelemalla pääsiäisruokia.

 

Hiljaisena lauantaina alkoi Hanian vanhassa kaupungissa Pyhän Marian kirkossa eli Trimartiri Cathedralissa pääsiäisyön palvelus yhdeltätoista illalla ja se kesti vähän yli puolenyön. Pitkän perjantain kynttiläkulkue ja Hiljaisen lauantain Pyhän valon kotiin kuljettaminen ovat tärkeitä seremonioita, joilla koti siunataan seuraavaksi vuodeksi. Pyhä tuli lennätetään ensiksi Jerusalemista Ateenaan ja sieltä sitten eri puolille Kreikkaa. Keskiyön palveluksessa pappi aloittaa Pyhän tulen jakamisen seurakuntalaisille sanomalla "Khristos anesti! (Kristus nousi kuolleesta) johon Pyhän tulen vastaanottaja vastaa "Alithos o kirios!" (Totisesti nousi!). Ketjua jatketaan niin kauan kunnes kaikilla on valkoisessa kynttilässään Pyhä valo. Tuli viedään kotiin kynttilöissä, koti siunataan ja juhliminen voi alkaa. Keskiyöllä alkoi kuulua kova pauke ja räiske, ja sen jälkeen alkoi ilotulitus. 

 

Pääsiäissunnuntai on perinteisesti vapaapäivä kaikilla kreikkalaisilla. Silloin kokoonnutaan perheen ja suvun kesken juhlalounaalle. Kokonaisen lampaan grillaaminen pääsiäisenä on kreikkalaisille yhtä tärkeää kuin meille suomalaisille kinkun paistaminen jouluna. Paikallinen yhteistyökumppanimme kutsui meidät lounaalle Omalosin ylätasangolle upeisiin kreetalaisiin maisemiin. Pöytä notkui herkuista, lähinnä liharuuista. Lammasta oli tarjolla monessa eri muodossa. Lisäksi tarjottiin vuohenlihaa ja perinteistä kreikkalaista majiritsaa, joka on valmistettu  lampaan sisäelimistä. Sisäelimet on paketoitu vartaaksi lampaan suolella ja grillattu avotulella. Ja kun Kreikassa ollaan, tarjolla oli myös kreikkalaista salaattia, tzatzikia ja paikallista viiniä.

 

Ruokailun jälkeen alkoi munasota. Jokainen sai yhden kananmunan, joka on Jeesuksen veren mukaan maalattu punaiseksi. Muna kopautetaan kaverin munaa vasten ja kierrosta jatketaan niin kauan, kunnes vain yhdellä kisaajalla on ehjä muna. Tälle henkilölle on luvassa siunausta ja onnea tulevalle vuodelle.

Kreikkalainen pääsiäinen muistutti tärkeydessään suomalaista joulua ja tavoiltaan suomalaista uutta vuotta. Juhla on harras ja perhekeskeinen. Kirkollisuuden ja hengellisyyden lisäksi sillä haetaan onnea ja siunausta tulevalle vuodelle.

 

Agioi Apostoli - Paleohora - Elafonissi - Agioi Apostoli

 

 

Ensimmäinen vapaapäivä. Saimme kollegani kanssa firman auton käyttöömme ja lähdimme vapaapäivänämme tutustumaan Kreikan länsiosaan. Ensimmäinen ajovuoro oli minulla ja hieman arvelutti nuo vuoriston serpentiinitiet. Kapeitahan ne välillä olivat, mutta onneksi suht hyväkuntoisia. Eikä niitä suoraseinämäisiä rotkoja juurikaan tiellemme osunut. Liikennettä oli muutenkin vähän, ainoastaan Papadianan kylässä juutuimme ruuhkaan kun hautajaissaattue tuli vastaan kapealla tiellä. Jouduimme peruuttamaan pitkän pätkän pikkuruisella kylätiellä, kylän miesten ohjatessa ja neuvoessa meitä. Muuten saimme posotella saaren halki varsin rauhassa.

Kirkkoja ja pieniä temppeleitä löytyi joka kylästä ja välillä kylien ulkopuoleltakin. Hautausmaat valkoisine marmorihautoineen ja valokuvineen olivat kauniita ja hartaita paikkoja. Vainajat haudataan yleensä parin päivän sisällä kuolemasta ja heidät pidetään haudoissa 5-10 vuotta. Sen jälkeen jäänteet nostetaan ylös, luut pestään ja laitetaan pieneen arkkuun. Arkku sijoitetaan kirkossa sijaitsevaan luuhuoneeseen muitten vainajien jäännösten joukkoon. Näin hauta saadaan uudelleen käyttöön - aikamoista kierrätystä.

Matkan varrella nähtiin kymmeniä appelsiini- ja oliivitarhoja. Täytyihän niitä appelsiineja maistella ja todella makeita ja mehukkaita olivat. Vuohilaumoja vaelsi vuorenrinteillä, myös lampaita ja lehmiä tuli jonkin verran vastaan.

Paleohora on idyllinen pikkukaupunki Kreetan etelärannalla. Taisi olla iltapäiväsiestan aika, niin rauhallista kaupungin kaduilla oli. Menimme viihtyisään lounaspaikan, jossa olimme aiemmin nähneet paikallisia papparaisia kahvittelemassa. Ruoka oli hyvää kreikkalaista perusruokaa. Ruokalistoja emme saaneet vaan meidät ohjattiin salin perälle valitsemaan lounaamme vitriinissä olevista annoksista. Tarjolla oli liha- ja kasvisruokia, yllättäen kalaa ei ollut tarjolla. Kala on kuulemma kallista, sillä kalastaminen on työlästä ja kalaa on vähän tarjolla, siksi sen hinta on aika korkea. Kaupungin molemmin puolin siinsi Välimeri, toisella puolella hiekkaranta ja toisella puolella venesatama. Kaunista.

Olimme kuulleet ylistystä Elafonissin rannasta - Kreetan Malediiveista - mutta silti meillä molemmilla leuka loksahti, kun näimme rannan ensimmäistä kertaa. Vesi oli kirkkaan turkoosia, sen kaikissa sävyissä, ja hiekka vienon vaaleanpunaista. Onneksi sesonki ei ole vielä alkanut ja rannalla oli suht rauhallista käyskennellä ja kahlata aallokossa. Todellista väriterapiaa, ihan henkeä salpasi Elafonissin satumaiset värit ja näkymät.

Kotimatkalla vierailimme vielä pikaisesti Chrysoskalitissan 500 vuotta vanhassa luostarissa. Kotimatka tuntui vievän ikuisuuden pitkän ja antoisan päivän jälkeen. Onneksi pimeä tulee vasta kahdeksan aikoihin, joten pääsimme valoisan aikaan perille.

 

Agioi Apostoli, Kreeta, Kreikka

 

 

Täällä Kreetalla kausi on vasta alkamassa. Rannat ovat vielä tyhjillään, mitä nyt muutama leijasurffari on uskaltautunut jääkylmään mereen. Suomessa pääsiäinen tuli ja meni, mutta Kreikassa vuoden suurinta juhlaa juhlitaan vasta ensi viikonloppuna. Pääsiäisen jälkeen alkaa kesäsesonki ja tyhjät rannat täyttyvät vauhdilla turisteista. Lounaspaikkaa on ollut vaikea löytää, ravintoloitsijat vasta maalaavat kuppiloittensa julkisivuja ja kalustavat terassejaan. Myös turistimyymälöissä tavarat ovat vielä paketeissa ja laihat kulkukissat kaipaavat ruokkijoitansa. Kevätmieltä on selkeästi ilmassa, turisteja odotetaan saapuviksi.