Puerto de la Cruz, Espanja

Suomi-Tenerife-kerho

Pylly vasten pyllyä pum-pum, Äidin pikkupoika, Elvis, Remu... Näistä koostui Tenerifen Suomi- kerhon kauden lopettajaisdisko. Tiskijukka pisti parastaan, mutta tanssilattia pysyi tyhjänä. Sen sijaan pöytäseurueet rupattelivat vilkkaasti, paikalla oli kolmisenkymmentä ihmistä. 

Kerhon toiminta on erittäin aktiivista, varsinkin kun sitä pyöritetään vapaaehtoisvoimin. Jäseniä on noin 700 ja vuosijäseneksi pääsee 35 euron jäsenmaksulla. Täällä pääset opiskelemaan espanjaa, joogaamaan, pelaamaan rantalentopalloa, maalaamaan taidepiiriin - vain muutamia aktiviteetteja mainitakseni. Erilaisia aktiviteettiryhmiä on reilut kaksikymmentä, jokaiselle jotain. Kerhotilan seiniä kiertää korkeat kirjahyllyt, jotka ovat täynnä suomenkielisiä kirjoja. Hyllyiltä löytyy myös lehtiä ja mainoksia. Kahvila palvelee asiakkaita kolme kertaa viikossa lokakuusta maaliskuulle. Ja karaokea lauletaan joka lauantai.

Disko alkoi just sopivasti kello viideltä. Ehdin hieman tutustua kerhon toimintaan ja muutamiin vapaaehtoisiin. Valitettavasti työt kutsuvat, iltalentokenttävuoro odottaa, täytyy lähteä kotiin vaihtamaan uniformu päälle ja hommiin.

https://www.tenerifensuomikerho.net/

Puerto de la Cruz, Tenerife

Sitio Litre - historiallinen orkideapuisto

Puisto on suht pieni ja kompakti. Siellä on selkeät kulkureitit ja penkkejä, joille istahtaa ihailemaan istutuksia. Miksiköhän nimi on Orkideapuisto? Niitäkin täällä on, mutta ei ihan riesaksi asti. Mutta siellä on kuitenkin Teneriffan suurin ja monipuolisin orkideakokoelma. Linnut laulavat sekä vankeudessa että vapaudessa - täällä on isossa häkissä love bird-nimisiä lintuja eli rakkauslintuja, oikealta nimeltään viktoriankaijanen. Lammikossa ui karppeja ja puutarhassa asustaa iguaani. Täällä kasvaa Puerton suurin ja vanhin traakki- eli lohikäärmepuu, jolla on ikää yli 600 vuotta.

Puisto on Puerto de la Cruzin vanhin puisto, liki 250 vuotta vanha. Se on yksityinen puisto, brittiperheen omistuksessa. Täällä on kasvatettiin Teneriffan ensimmäiset banaanit eli platanot. Nykyään ne ovat viljellyin kasvi - tai siis marja - saarella. Platano on pieni, käyrä ja siinä on ruskeita pilkkuja. Se on täyteläinen ja makea. Sitä käytetään täällä sekä suolaisiin että makeisiin ruokiin. 

Puistossa on pieni kahvila ja pieni taidegalleria. Paikallinen taiteilija järjestää puistossa maalauskursseja. Galleriassa on hänen maalauksiaan ja kortteja myynnissä. Isolla ruohokentällä voi pelata krokettia. 

Puisto on hieman kotikutoinen, erittäin sympaattinen. Kaikki ei ole ihan tietop, mutta pieni särmä vaan lisää viehättävyyttä. 

Puerto de la Cruz, Teneriffa

Suomalainen seurakunta ja Vanhenevan naisen ruokous

Vapaapäivä, mikään ei oikein kiinnostanut. Aamulla satoi vettä ja asunto oli kylmä. Piti lähteä ulos lämmittelemään. Asunnoltani, vuoren rinteeltä, on noin 165 rappusta alas keskustaan. Alas sujuu helpommin, ylösnouseminen tuppaa hengästyttämään - varsinkin, jos on painavat kauppakantamukset käsissä. Onneksi matkalla on muutamia tasanteita, voi vähän huilata.

Siestan aikaan keskustassa oli rauhallista. Täälläkin on liiketilaa tyhjillään ja aukiolevat kaupat kaipaavat asiakkaita. Kahviloissa on yksittäisiä asiakkaita, työntekijätkin ovat istahtaneet pöytiin seurustelemaan. 

Suuntaan kulkuni Calle San Juanille ja siellä San Franciscon kirkkoon. Siellä kokoontuu tänään Suomalainen seurakunta jäähyväistapahtuman merkeissä. Kausi päättyy ja suurin osa suomalaisista lentää kesäksi Suomeen. Kirkon työntekijät, pappi ja kanttori, ovat kausityöntekijöitä ja viipyvät Puertossa viisi kuukautta kerrallaan. Ensi syksynä taas uudet työntekijät ja uudet kuviot. Tässä tapahtumassa veisattiin virsiä, luettiin runoja - sekä omakirjoittamia että Eino Leinoa. Kirkkokuoro esitti pari laulua ja kanttori säesti pianolla, komeasti kaikui pienessä kirkossa. Niin, ja tietenkin vielä rukoiltiin. Läsnä oli parikymmentä seurakuntalaista ja minä.

Odotin kirkkokahveja mutta niitä ei tarjottu. Lähdin kotiin keittämään päiväkahvit.

Tässä yhden seurakuntalaisen lukema Abbedissan - vanhenevan naisen -  ruokous. Hyvä muistutus, tunnistin itseni useammastakin kohdasta.

Abbedissan rukous:

Herra, Sinä tiedät paremmin kuin minä, että olen tulossa vanhaksi.

Suojele minua tulemasta liian puheliaaksi ja ajattelemasta, että minun on sanottava painava sanani joka asiassa ja joka tilaisuudessa.

Vapauta minut haluistani järjestellä kaikkien muiden asioita. Tee minusta ajatteleva ihminen – ei ärtyisä, eikä ylemmyydentuntoinen. Ottaen huomioon viisauteni laajan varaston, on tosin sääli olla sitä kaikkea käyttämättä, mutta tiedäthän Herra, että haluan kuitenkin säilyttää muutaman ystävän itselläni elämäni loppuun saakka.

Pidä mieleni vapaana loputtomien yksityiskohtien kertaamisesta ja anna minulle siivet, joilla voin lentää suoraan asian ytimeen. 

Sinetöi huuleni vaikenemaan kaikista kivuistani ja vaivoistani, jotka ovat lisääntymässä ja joista puhuminen on sitä miellyttävämpää mitä pidemmälle vuodet vierivät. Pyydän sen sijaan itselleni tarpeeksi voimaa kuunnella muiden vaivoja ja kestävyyttä ymmärtää heitä kärsivällisin mielin.

Pidä minut suhteellisen lempeänä. En halua olla mikään pyhimys, sillä muutamien sellaisten kanssa on hyvin vaikea elää. Mutta hapan vanha ihminen on paholaisen suurimpia töitä.

Auta minua saamaan elämästäni irti kaikki mahdollinen hauskuus. Ympärillämme on paljon hauskoja asioita, enkä haluaisi menettää ainoatakaan niistä.

Amen.

Puerto de la Cruz, Teneriffa

Mielenosoitus Puertossa

Tänään lähdin sateen uhallakin mielenosoitukseen. Asia on tärkeä niin paikallisille kuin turisteillekin; puhdistamattomien jätevesien laskeminen Atlantille. Tämä on tärkeää maailmanlaajuisestikin, eikös Itämereenkin johdeta jätevedet Pietarista puhdistamatta? Moraalitonta on myös suurten risteilyalusten toiminta; monilta laivoilta menee vessavedet edellenkin suoraan maailmamme meriin. Säädetty on ainoastaan, kuinka kaukana rannikolta noin voi tehdä.

Täällä Puertossa suosituin ranta, Playa Jardines, on jouduttu sulkemaan saastuneen veden takia. Rannalla on siitä kyllä kylttejä, mutta kaikki eivät kielloista välitä. Jos he ymmärtäisivät uivansa kirjaimellisesti paskavedessä, ehkä mieli muuttuisi. Puerton kaupunki johtaa jätevedet suoraan Atlantille ja nyt yksi poistoputkista on rikkoutunut. Tämä tarkoittaa sitä, että vessa- ja muut jätevedet valuvat mereen rannan lähellä ja aallot tuovat moskan rantaan. Hirveä haju ja hirveä lieju. Mikä meitä ihmisiä vaivaa!?

No, raha ja ahneus. Kaupunki säästää, kun ei puhdista vesiä, eikä rakenna kestäviä poistoputkia. Asukkaat ovat jo 15 vuotta vaatineet toimia, mutta vielä mitään ei ole tapahtunut.

Yleensä puhutaan vastuullisesta matkailusta, mutta kyllä vastuullinen elämä yleensäkin tuntuu olevan haastavaa. Ei passaa mennä sieltä, missä aita on matalin. Pitkäjänteinen toiminta lienee avain ja vastuullisuuskasvatus taaperoista lähtien. Toki laeilla ja infrastruktuurilla on ensiarvoisen tärkeä osuus. Miten kierrätät, jos kaupunki ei hoida hommaansa?

Kulkue kokoontuu rantabulevardille, Martianezin rannalle. Sieltä kuljettiin noin kaksi kilometriä rantaa pitkin Playa Jardinin rannalle, joka on kaikkein saastunein Puerton rannoista. Meteli kulkueessa oli korvia huumaava. Iskulauseita huudettiin, taputettiin ja vihellettiin. Tämän asian vuoksi olin valmis sietämään ruuhkaa ja tönimistä, sekä sietämättömän kovia vihellysääniä.

Kun ohitimme urheilustadionin, vieressäni kulkenut mies kirosi kaupungin päättäjät. Täälläkin kotoperäisten, kestävien kasvien sijaan, stadionille on istutettu Australiasta tuotuja kasveja, jotka eivät Teneriffan olosuhteita kestä.

Alimmassa kuvassa t-paidassa lukee: jos te kaikki ette olisi täällä, itkisin. Ja kyltissä: ei lisää paskaa mereen.

La Orotava, Teneriffa

La Orotava ja massaturismi

La Orotavan pikkukaupunkiin on Puerto de la Cruzista vain viitisen kilometriä matkaa. Kaupunki on siisti ja kaunis; huomaa, että se on,  ja on ollut aikanaankin, vauras kaupunki. Vaurautta kaupunkiin toi hedelmällinen maaperä ja suotuisa ilmasto. La Orotavan laaksossa viljeltiin tomaatteja, banaaneja ja viiniä - ihan samoja, mitä nykyäänkin viljellään. Tuotteita riitti vientiin asti ja Puerto de la Cruz rakennettiin La Orotavan satamaksi, jonka kautta kauppaa käytiin lähinnä Britteihin. Kaupungin historiallisessa keskustassa on useita palatseja upeine puutarhoineen ja suuria, komeita katedraaleja. Monet taloista ja palatseista on museoitu, ja ne ovat priimakunnossa.

Teen kävelykierroksen vanhassa kaupungissa, käyn kahvilla ja ihailemassa puutarhoja. Kaksi isoa turistiryhmää tulee vastaani kapealla kadulla ja samalla kohtaa muuriin on kirjoitettu "Tourists go home" eli turistit menkää kotiin. Tunnen piston sydämessäni. Olen pahempi kuin turisti; olen mukana mahdollistamassa massaturismin alueella, joka ei enää kestä sitä. Puhun asiakkailleni vastuullisesta matkailusta, mutta taitaa puheet ja teot olla vain mitätön, merkityksetön pisara valtavassa meressä. Kanarialla turisti käyttää päivässä kuusi kertaa enemmän vettä kuin paikallinen. Ja kun vesilaitos täällä on yksityistetty ja vettä jaetaan huutokauppaperiaatteella, ei sitä riitä kaikille = köyhemmille. Pienet maatilat joutuvat lopettamaan toimintansa, koska heillä ei ole varaa ostaa vettä. 

Hävettää, lähden kotiin. Onneksi pääsen paikallisbussin kyytiin. Pari kertaa olen jäänyt pysäkille, kun bussi on ollut täynnä - yllätys yllätys - turisteja. Toivottavasti paikalliset mahtuivat kyytiin.

P.S. Kyllähän turistit tuovat myös rahaa ja töitä lomakohteisiin. Kanarialla 40% asukkaista saa toimeentulonsa suoraan turismista. 

 

Santa Cruz, Teneriffa

Sanabrian puisto ja kukkakello.

Santa Cruz

Tänään opas lähti itse opastetulle kävelykierrokselle Santa Cruziin. Käveltiin 1,5 tuntia ja tässä kooste eli mitä jäi mieleen.

- Sanabrian puiston perusti lastenlääkäri, mutta nimensä se sai kaupungin pormestarin mukaan

- Sanabrian puiston kukkakellon kukat vaihdetaan kahden kuukauden välein. Joulunaikaan koristeena oli joulutähtiä daavidintähden muodossa. Tänään oli lilan ja pinkin sävyisiä orvokkeja.

- Ylitimme Santa Cruzin kalleimman suojatien, maksoi 50 000 euroa. Suojatiellä on liiketunnistin. Kun jalankulkija lähestyy pimeällä suojatietä, syttyy katuvalot ja myös asfalttiin syttyy valot.

- Ankkojen aukiolla on mainospenkkejä vuosisadan takaa mm. tupakka-, auto- ja -rengasmainoksia. Penkit ja puisto ovat huikean hienoa mosaiikkityötä.

- Kaupungissa on paljon remonttikohteita. Vapaamuurareiden talon remontin piti valmistua vuonna -22, eipä valmistunut. Ehkä valmistuu vuonna -27, jolloin on seuraavat vaalit. Silloin ei olla köyhiä eikä kipeitä.

- Kaupungintalolla on mahdotonta hoitaa virallisia asioita. Aina ohjataan johonkin toiseen virastoon. Espanja on byrokraattisen pallottelun mallimaa.

- Diktaattori Franco kielsi kaikki muut uskonnot paitsi katolisen uskonnon. Kaikkien espanjalaisten piti kuulua kirkkoon.

- Franco hyväksi ainoastaan yhden puolueen; perustamansa nationalistisen puolueen, jossa oli fasistisia piirteitä

- Ensimmäinen raitiovaunulinja kulki La Lagunasta (silloisesta pääkaupungista) satamaan. Se valmistui vuonna 1901. Sitä käytettiin tavaran kuljetukseen.

- Nykyinen raitiovaunulinja valmistui vuonna 2007 jotakuinkin samalle välille.

- Plaza Espanalla on iso vesiallas, jota paikalliset kutsuvat Järveksi.

- Järvessä näkyy mustat viivat, jotka kuvaavat puretun linnoituksen pohjapiirrosta.

- La Lagunan aatelisto kutsui Santa Cruzin rahvasta haukkumanimellä Chicharrero. Se on kala, suomeksi särmäritarikala. Santacruzilaiset alkoivat kantaa nimeä ylpeydellä ja niinpä haukkumanimi muuttui lempinimeksi.

Ankkojen aukio, taustalla mainospenkit.

Plaza Espana ja Järvi ilman vettä.

La Laguna, Teneriffa, Espanja

La Laguna

Muutin etelän lomakylästä, Playa de las Americasista, pohjoiseen, Puerto de la Cruziin. Tervetullut muutos. Puerto on kaupungin ja lomakylän yhdistelmä; 30 000 asukasta ja 30 000 turistia. Täällä pääsee vähän paikalliseen tunnelmaan ja lähikylät ovat kivempia kuin etelässä. Ja Santa Cruziin pääsee bussilla puolessa tunnissa, jos oikeaan kaupunkiin kaipaa.

Vapaapäivänä lähdin La Lagunaan, Teneriffan entiseen pääkaupunkiin, viralliselta nimeltään San Christobal de La Laguna. Pääkaupunkioikeutensa se menetti Santa Cruzille 1700-luvulla. Santa Cruz ja La Laguna sijaitsevat kylki kyljessä, ja muodostavat 400 000 asukkaan keskittymän. Näiden kaupunkien välillä kulkee Teneriffan ainoa raitiovaunulinja. Itse kaupunki on aika kämänen, mutta vanhakaupunki on oikein viehättävä. Se on toinen Teneriffan UNESCO:n maailmaperintökohteista, toinen on Teiden kansallispuisto. Vanhassa kaupungissa on leveät kävelykadut, joilta löytyy paljon kahviloita ja pikkukauppoja. Talot ovat matalia ja värikkäitä. Niissä on kauniita yksityiskohtia kuten parvekkeet, ikkunaluukut ja katuvalaisimet. Tunnelma on kuin Karibialla. Ja sieltä kuulemma kaupunkisuunnitteluun on aikanaan otettu vaikutteita.

Yritin pistäytyä keskustan katedraalissa. Sisäänpääsymaksu oli seitsemän euroa. Ei kiitos. Taidan olla huono turisti. "Kirkot ulkoa ja kapakat sisältä" kuten joku turisti aikanaan sanoi.

Tänään on La Laguunassa karnevaalit. Päivällä on lasten kulkue ja tapahtuma päälavalla, kaupungin kauppahallin kupeessa. Orkesterin soitto kantoi kauaksi, joten tiesin suunnistaa kulkueen reitille. Puvut olivat upeita ja lapset ilmeisen ylpeitä itsestään ja ryhmästään. Hienosti tanssivat ja pitivät hauskaa!

Myös kauppahallissa musisoitiin ja tanssahdeltiin. Täällä paikalliset tekivät ruokaostoksia ja tuli tunne, ettei meitä matkailijoita katsottu hyvällä. Ymmärrän. Eipä meistä siellä juurikaan iloa paikallisille ollut, taisimme enimmäkseen vaan olla heidän tiellään. 

Lounaaksi kaksi tapasannosta ja pieni olut. Vielä päiväkahvit, ja olin tyytyväinen. Sitten bussilla kotiin, matka-aina noin 20 minuuttia.