Skopelos, Kreikka

Mamma Mia!

Kaunis ja kylmä - Egeanmeri. Ja lisäksi vielä tuulinen ja aallokkoinen. Tästähän seuraa sekä huono olo että täysi ihastus. Mamma Mia kuuluu kaiuttimista laivaan astuessani.  Aamiainen velloo vatsassa, kun Kalypso-alus lipuu Skiathokselta Skopelokselle. Suurin osa ajasta ollaan onneksi lähellä rannikkoa, kolmella rannalla - Kastan, Milia ja Glisteri -  pysähtyen. Vihreän ja turkoosin eri sävyissä välkehtivä meri on vaan aina yhtä ihmeellinen, epätodellinen. Tuo kylmyys viittaa myös ilmaan, lämpöä on vain 16-18 astetta. 

Palatessamme Skiathokselle delfiinit tekivät meille seuraa. Lähisaaressa asustaa myös munkkihylkeitä, joihin tutustuin ensimmäistä kertaa pari kuukautta sitten Madeiralla. Saimaannorpan jälkeen se on maailman toiseksi uhanalaisin norppa, maailmassa taitaa olla munkkihyljeyksilöitä noin 600 kappaletta. Enää laji ei ole äärimmäisen uhanalainen, ainoastaan erittäin uhanalainen - kiitos suojeluohjelman. Munkkihylje kuuluu kiinteästi kreikkalaiseen tarustoon, se on kuvattuna Antiikin Kreikan saviastioihin ja se on Poseidon- ja Apollo -jumalien suojeluksessa.

Mutta tarkoitus oli kirjoittaa Mamma Mia-elokuvasta ja kuvauspaikoista. Se siis kuvattiin Skopeloksen saarella (siis ensimmäinen osa, toinen osa kuvattiin Kroatiassa) ja elokuvan saari on nimeltään Kalokairi. Tänään vierailimme kolmella rannalla ja kirkossa, joissa elokuvan kohtauksia on kuvattu. Mahtava laivaemäntämme Sara kertoi meille mitä kohtauksia milläkin rannalla oli kuvattu ja kuka lauloi kenellekin missäkin. Elokuvan olen nähnyt pari kertaa, mutta en kyllä tunnistanut paikkoja, en edes kirkkoa. Koko merimatkamme ABBA:n biisit soivat kaiuttimista näyttelijöiden laulamina. Vanhana Abba-fanina olisin mieluummin kuullut alkuperäisversiot biiseistä mutta kyllä noitten uusien versioidenkin mukana pääsi tunnelmaan. Dancing queen sai meidät keski-ikäiset täti-ihmiset villiintymään ja ryntäsimme laivan kannelle tanssimaan - tai liikehtimään laidasta laitaan aaltojen tahdissa.

Agios Ioannis-kirkko sijaitsee korkean kukkulan laella. Rappusia on kuulemma 199, unohdin laskea ne. Kulku kirkolle oli yllättävän helppoa, ainoastaan rappusten korkeuden vaihtelu vaikeutti kävelyä. Nyttemmin rappusten viereen on rakennettu kaiteet, kuvausten aikaan niitä ei ollut. Ja toisin päin; Kastanin rannalla ei ole laituria, se rakennettiin elokuvaa varten. Agios Ioannisin kirkko on rakennettu Pyhän Johanneksen muistolle. Kun kirkon vieressä kasvavaan puuhun kiinnittää rukousnauhan, seuraa siitä hyvää terveyttä ja onnea. Mitähän mahtaa seurata turisteille, jotka rukousnauhan sijaan ovat jättäneet puun oksille hiuslenkkejä ja kuminauhoja?

Loppuun ei voi muuta kun sanoa Thank you for the music - ja elokuvasta!