torstai 6. kesäkuuta 2019

New York, Yhdysvallat



Nancy Drew, Molly ja Harlem - ja vähän myös jet lagia


Majailen West Harlemissa Mollyn ja Nancy Drewn (=Neiti Etsivä) kanssa. Harlem alkaa keskuspuiston jälkeen, 110th Streetiltä ja jatkuu 155th Streetille saakka. Se rajoittuu lännestä Hudson-jokeen ja idässä Harlem-jokeen. Harlem on asuinalue, jonne turistit harvemmin eksyvät. Itä-Harlem - myös Spanish Harlemiksi kutsuttu - on erittäin eloisa - voisipa joku kutsua sitä levottomaksikin. Musiikki pauhaa niin autoista kuin jalankulkijoittenkin kantamista kaiuttimista ja lujaa. Harlem on räp-musiikin synnyinseutua, ja niin Harlem kuin räppikin liitetään vahvasti jengikulttuuriin. Upeissa avoautoissa ajavat ja räppiä huudattavat jengiläiset kuulostavat niin kliseiseltä, mutta täällä se on niin totta. Korut ja kultahampaat vaan kiiltelevät auringossa kun he ajelevat ja esittelevät varustustaan. Jengitappelut ovat pitkälti historiaa ja alue on nykyään varsin turvallinen. Useampi kurjilla alueilla reissannut matkaaja sanoo, että pelottavin paikka missä he ikinä ovat olleet on Helsingin rautatieasema.

Länsi-Harlem on rauhallinen alue, jonne on viime vuosina muuttanut paljon valkoihoisia. Harlem on pitkään ollut mustien asuinaluetta, niin afroamerikkalaisten kuin siirtolaistenkin. Täällä on paljon etnisiä ryhmiä Afrikasta ja Karibian alueelta, etenkin Senegalista, Puerto Ricosta ja Kuubasta. Länsi-Harlem on kokenut gertifikaation eli entinen työväen asuinalue on muuttunut keskiluokkaisemmaksi. New Yorkin kaupunki on suunnitellusti halunnut muuttaa Harlemin statusta ja tehdä sen houkuttelevammaksi laajemmalle asukaskunnalle. Tämä on nostanut asuntojen hintoja ja nyt monet vanhat asukkaat joutuvat muuttamaan täältä pois. Pienten etnisten delien lisäksi tänne on tullut uusia trendikkäitä ja kalliita ravintoloita ja baareja. Sama meininki kuin Punavuoressa; vanhasta työläiskaupunginosasta on tullut trendikäs ja yksi Helsingin kalleimmista alueista.

Niin, Molly ja Nancy Drew ovat siis kissoja. Ne ovat kyllä erittäin koiramaisia; seurankipeitä ja ruuan perään. Kokoajan jompi kumpi kissoista pyrkii syliin ja kun syön, täytyy heidän tulla haistelemaan ruokaani josko siitä heillekin liikenisi. Nancy Drew on kova kertomaan tarinoita ja unissaankin se puhuu. Mulla unirytmi on vielä sekaisin, kroppa ei oikein tiedä elääkkö Suomen vai Yhdysvaltojen aikaa.

P.S. Olen halunnut mennä katsomaan stand up -keikkaa täällä Jenkeissä, mutta aina olen jättänyt ne väliin, sillä en uskonut ymmärtäväni nopeaa puhetta ja slangisanoja. Ja oikeassa olin - osittain. Tulin kulman taakse The Chipped Cup -nimiseen kahvilaan kirjoittamaan tätä blogia ja täällä alkoikin stand up-ilta. Istuin perimmäisessä nurkassa, läppäri sylissäni ja heti jouduin hiillostettavaksi. Illan isäntä tervehti minua, vilkutin takaisin. Hän kysyi tiesinkö, että täällä on tänään stand up - ilta. Vastasin etten tiennyt. Sitten hän kertoi vitsin minuun viitaten, jota en ymmärtänyt - ihan loistava alku minun stand up-illalle...

Nancy Drew
Molly


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti