tiistai 27. marraskuuta 2018

Bangkok, Thaimaa




Työlupaa hakemassa


Työviisumin hakuprosessi alkoi jo hyvissä ajoin Suomessa, jatkui Phuketissa ja saatiin vihdoin päätökseen Bangkokissa. Kun saavuimme Phuketiin, meidät vietiin suoraan lentokentältä valokuvaamoon. Tarvitsimme valokuvat työviisumihakemuksemme. Reilun kymmenen tunnin lennon jälkeen olo ei ollut kovin hehkeä, mutta ei huolta; thaimaalainen kuvankäsittely antaa sinulle heleän ihon ja tuuheammat hiukset. Ja paljon muuta. Sain myös uudet vaatteet, kuvaan minulle photoshopattiin jakkupuku päälle. Siinä oli ihmettelemistä kun vertasin suomalaista raadollisen realistista passikuvaa thaimaalaiseen uuteen - kaksikymmentä vuotta nuorempaan - minääni.

Sama kuvaaminen jatkui myös Bangkokin virastoissa. Meistä otettiin kuva tietokoneen ääressä, sormet näppäimillä, luontevassa työasennossa hymy huulilla. Seuraava kuva otettiin firman logon edessä. Liian keskellä ei saanut seisoa, sillä kuvaan listätään jälkeenpäin toinen henkilö, firman pomo ilmeisesti. Luultavasti lopulliseen kuvaan saan myös uudet vaatteet. Kyllä thaimaalainen minäni on sitten nuorekas ja tyylikäs. Toivottavasti pudottavat minulta vielä muutaman kilon pois.

Iltapäivällä jäi vielä viitisen tuntia aikaa katsella Bangkokia ja nauttia suurkaupungin vilinästä. Kaduilla ja ostoskeskuksissa oli jo täysi joulu päällä. Jotenkin vaan joulukuusi ja porot eivät sovi thaimaalaiseen maisemaan. Kyllä jouluna pitää olla pimeää, kylmää ja lunta! Sen sijaan rakastan suurkaupunkien puistoja. Mikä ihana kontrasti luonnon ja rakennetun ympäristön välillä onkaan! Ja kun Aasiassa ollaan, myös kontrasti modernin ja perinteisen aasialaisen tyylin välillä on mielenkiintoinen. Lumphinin puistossa oli joku tapahtuma menossa, jossa esiteltiin sitä sun tätä ja myytiin melkein kaikkea mahdollista. Sain syötyä lounaan puistossa, varjoisassa paviljongissa, lammen äärellä, yksin - ei hullumpaa.

Puistoon minut toivotti tervetulleeksi kuningasperhe. Heidän kuviaan näkee joka paikassa ja heitä kunnioitetaan suuresti. Kuninkaan kuvan häpäisemisestä voi pahimmillaan saada jopa kymmeniä vuosia vankeutta. Esimerkiksi rahan päälle, jossa on kuninkaan kuva, ei saa astua. Kuulemma myös elokuvissa, ennen elokuvan alkua, esitetään video kuninkaasta. Uskolliset alamaiset osoittavat kunnioitustaan kuninkaalle seuraamalla videota seisaalleen. Jo edesmennyt kuningas Bhumibol oli kansan suuresti rakastama ja melkeinpä jumalan asemaan kohotettu. Kun raikulipoka, hallitsijanimeltään Rama X, kruunattiin kuninkaaksi, olivat monet epäileväisiä hänen kyvyistään johtaa 70 miljoonaista kansaa. Hyvin hän on kuitenkin pärjännyt ja kansan kunnioituksen ansainnut.



torstai 22. marraskuuta 2018

Phuket town, Thaimaa















Pääkaupungissa - vanha kaupunki


Phuket on Thaimaan suurin saari ja silti aika pieni. Enimmillään välimatkaa rannikolta toiselle on alle 60 kilometriä. Provinssin pääkaupunki on Phuket Town; sympaattinen ja pittoreski pikkukaupunki. Phuket Townin virallinen nimi on raflaavasti Phuket City, mutta kaikki kutsuvat sitä Phuket Towniksi. Se on saaren toiseksi suurin kaupunki Patongin jälkeen ja asukkaita siellä on noin 60 000. Kaupungin arkkitehtuuri on siirtomaatyylistä, vaikutteita se on saanut Kiinasta ja Euroopasta, lähinnä Portugalista. Talot vanhassa kaupungissa ovat yleensä kaksikerroksisia ja räiskyvän värikkäitä, koristeellisia myös. 

Phuketin väestöstä 35% on kiinalaista alkuperää ja heidän vaikutuksensa näkyy katukuvassa. Kiinalainen arkkitehtuuri erottuu joukosta ja kaikkialla näkyy kiinalaisia kirjainmerkkejä. Kaupankäynnin myötä kiinalaiset ja eurooppalaiset löysivät Phuketin ja jättivät jälkensä kaupunkikuvaan. Yllättäen Phuket Townista löytyy länsimaalaistyylisä kahviloita ja gallerioita. Oli yllättävää nähdä tasokasta nykytaidetta ja hieman katutaidettakin. 

Sadekausi on lopuillaan ja tänäänkin saatiin vettä kuin saavista kaatamalla kahteen otteeseen. Onneksi nuo sadekuurot eivät kauaa kestä, mutta ilmankosteus sen kun lisääntyy. Sadekauden aikaan ilmankosteus on noin 80% ja kuivana kautenakin se on noin 75%. Olen varustautunut sateisiin sadeviitalla, mutta usein - kuten tänäänkin - se jäi kotiin.



























lauantai 17. marraskuuta 2018

Koh Panyi, Thaimaa




























Koh Panyin saari ja Thaimaan merimustalaiset



Ensimmäinen viikko Thaimaassa, Phuketin saarella on vierähtänyt vauhdilla. Aika on mennyt kotoutumiseen ja lähialueisiin tutustuessa - töitä unohtamatta. Tosin työ ja työkaverit ovat niin mukavia, että työkin tuntuu ihan lomalta. Katukuvassa on silmiinpistävää kaoottinen - vasemmanpuoleinen -  liikenne sekä moottoripyörien suuri määrä. Tosin isoja maastureita on yllättävän paljon koko autokantaan suhteutettuna; johtuu kuulemma autoverosta, joka suosii isojen autojen ostamista. Kadun varsilla on yhtenään ravintoloita ja ruokakojuja sekä hieronta- että kauneussalonkeja. Ja kun budhhalaisessa maassa ollaan, on temppelialueita myös tiuhaan. Thaimaassa on paljon uskomuksia ja taataksesi itsellesi hyvän onnen myös jatkossa, kannattaa temppelin ohi ajaessa tuutata pari kertaa.

Tässä yhtenä päivänä huristeltiin saaren pohjoisosaan, sieltä ensin Sarasin siltaa pitkin mantereelle ja sitten Phang Nga-lahdelle. Sieltä matka jatkui pitkähäntäveneellä Koh Panyin saarelle. Tiet ovat täällä yllättävän hyvässä kunnossa, mitä nyt muutamat tietyöt hidastivat matkantekoa. Koh Panyin saari sijaitsee Ao Phang Ngan kansallispuistossa ja sitä asuttavat merimustalaiset. Merimustalaiset ovat Indonesiasta lähtöisin olevia muslimeja. 1700-luvun lopulla maata saivat omistaa vain thaimaalaiset ja niinpä merimustalaiset rakensivat kotinsa paalujen varaan veden päälle. Kun he viimein saivat omistusoikeuden myös maahan, rakensivat he saarelle ensimmäiseksi moskeijan ja kaivon. Paikalliset saavat edelleenkin päätoimeentulonsa kalastamisesta, tosin turismi tuo saarelaisille lisätuloa kuivan kauden aikaan.

Saarella toimii koulu ja terveysasema. Koulun laidalla lapset pelasivat jalkapalloa kuin missä muussa maailmankolkassa tahansa. Onpa kylään rakennettu maailman cupin innoittama -80-luvulla kelluva jalkapallokenttä vanhoista kalastusaluksista ja puujätteestä. Saaren pojista kehittyi varsin hyviä jalkapalloilijoita ja niin syntyi Panyee FC. Joukkueen synnystä on tehty hauska video, videolta näkyy myös hienoa kuvaa Koh Panyin kylästä.