Dublin, Irlanti

Molly Malone - tarua vai totta?

En muistanutkaan, että Irlannissa on vasemmanpuoleinen liikenne. Ja tunnustan; ennen lähtöä piti tarkistaa, onko maassa käytössä eurot vai punnat. Enkä muistanut sitäkään, että täällä puhutaan myös iiriä - joka on muuten Irlannin ensimmäinen virallinen kieli. Kaikki opiskelevat iiriä koulussa ja se on pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa. Silti kieltä puhuu vain alle 50 000 ihmistä. Irlannissa on yksi täysin iirin kielinen tv-kanava ja näin kioskissa pari iirin kielistä sanomalehteä.

Brysselin lentokentällä Zaventemissa on vieläkin poikkeusjärjestelyjä reilun puolen vuoden takaisen pommi-iskun seurauksena. Terminaaliin jouduimme kulkemaan parkkitalon kautta, kolme kerrosta ylöspäin ja sitten vielä ulkona väliaikaisen telttarakennelman läpi ennen kuin pääsimme sisälle varsinaiseeen lentokenttärakennukseen. Myös sisällä joutuu kulkemaan työmaa-alueen läpi; kuulemma remontilla parannetaan matkustajien turvallisuutta. Turvatarkastuksia oli normaalisti, olin varautunut tiukempiin turvatoimiin. 

Ensivaikutelma Dublinista on vilkas ja rento. Pubeja tuntuu olevat joka toisella nurkalla ja monissa niissä on elävää musiikkia päivittäin. Myös kirjakauppojen määrä tekee vaikutuksen. Ainakin keskustan alueella on paljon kävelykatuja ja näin lauantaina on myös ruokatoreja ja markkinoita. Ja tietenkin monia valtavia katedraaleja, katolisessa maassa kun ollaan. Päivällä tuli kierrettyä pari katedraalia ulkoapäin, illalla täytyy sitten tutustua irlantilaiseen pubikulttuuriin sisältäpäin.