lauantai 25. kesäkuuta 2016

Lontoo, Iso-Britannia

East Endin street art -kierros ja työpaja. Paikallinen taiteilija Jeremy kierrätti meitä pitkin East Endin katuja ja kujia. East End oli parikymmentä vuotta sitten vielä teollisuusaluetta. Kun teollisuushalleja ja -rakennuksia alettiin purkaa asuintalojen tieltä, valtasivat taiteilijat kaupunginosan. Mm. Banksy on aikoinaan aloittanut uransa East Endistä. Moni katutaideteos jää helposti huomaamatta, koonsa tai sijoituspaikkansa vuoksi. Mielenkiinotoista katutaiteessa on se, että teos muuttuu jatkuvasti, eikä taiteilijalla on maalaamisen jälkeen kontrollia työhönsa. Teosta ei myöskään voi omistaa, vaan siitä tulee kaikkien omaisuutta. Ja kellä tahansa on mahdollisuus tuhota aiempi teos vaikkapa purkamalla seinä tai rakennus, johon teos on tehty. Olipa yksi Banksyn teos peitettu valomainoksella. Mutta antaa seosten puhua puolestaan.

Tämä Banksyn teos on suojattu lasilevyllä. Alkuaikoina Banksy spreijasi töihinsä tekstin "Tämä seinä on luvallinen graffittialue". Monet ottivat tekstin todesta, ja niitten viereen alkoi ilmestyä graffiteja.
Tämä Ben Willsonin teos jää helposti jalkoihin. Näitä on yleensä ripoteltu jalkakäytävälle peräkkäin muutaman kappale ja ne ovat halkaisijaltaan noin 5 cm. Vaikka teokset ovatkin erikoisvahasta valmistettuja, katoavat ne pikkuhiljaa näkyvistä.

 Tämä espanjalainen taiteilija signeeraa työnsä nimellä Pez = kala.

Englannin  pääministerin David Cameronin vaimo osti Ben Einen teoksen ja antoi sen lahjaksi Barack Obamalle. Näin White Housessakin on nyt virallisesti katutaidetta.

Stikistä tuli graffititaiteilija, koska hän halusi tehdä itsensä näkyväksi. Katutaidetta ei ole tehty myytäväksi, mutta nykyään siitä on tullut salonkikelpoista ja myös monet taiteilijat ovat antaneet hieman periksi kaupallisuudelle.

Ranskalaisen Thierry Noir´n teokset ovat alkujaan olleet poliittisia kannanottoja, vaikkei sitä helposti uskoisi. Taiteella on haluttu rikkoa ja venyttää lain asettamia rajoja. Noir´n töitä on mm. Berliinin East Side Galleryssä eli vanhassa Berliinin muurissa.

Ben Murphyn teos on valmistetty sähköteipistä. Nyt jo teipit repsottavat. Kuinkahan ikkunan saa pestyä?

Amerikkalainen Alice van den Abeele printtaa työnsä paperille ja liimaa ne sitten seinälle kuin tapetin. Näin juuri edellisviikolla hänen töitään Brysselin MIMA:ssa.

Tässä oma teokseni Lontoon modernin maamerkin The Gherkin´in innoittamana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti