Lilongwe, Malawi

Illalla kun saavuimme Lilongween, Malawin pääkaupunkiin, kaupunki näytti siistiltä, modernilta ja valoisalta. Jopa jouluvaloja näkyi katujen varsilla. Aamulla karu todellisuus kuitenkin paljastui: ukkosen ja sateen jäljiltä muutenkin huonokuntoiset kadut olivat mutalöllöä ja heti hotellimme ulkopuolella oli kerjäläisnainen kahden lapsen kanssa. Köyhyys iski vasten kasvoja. Ihmiset olivat likaisia ja risaisissa vaatteissa, ja kadut ja pihat olivat roskakasoja täynnä. Ylitimme sillan vanhaan kaupunkiin ja kaukaa katsottuna torialue näytti aivan slummilta. Torielämä oli vilkasta ja kaikkea oli kaupan, elävistä kanoista kännyköihin. Kaupunki vaikuttaa pieneltä, vaikka täällä on arviolta 700 000 asukasta. Suurin osa väestöstä asuu maaseudulla ja puolet asukkaista on alle 15-vuotiaita.

Kaikkialta löytyy ihania ja avuliaita ihmisiä. Tosin täällä, kuten Sambiassakin, ihmiset eivät pidä valokuvaamisesta, vaikka kuvaisin vain ystäviäni. Osa käskee laittamaan kameran pois ja osa pyytää rahaa. Ja aina mahtuu joukkoon linssiluteita, jotka pyytävät päästä kuvaan. Katukuvassa näkyy paljon muslimeja, ehkä he ovat tulleet Pohjois-Afrikasta, ulkonäöltään he poikkeavat valtaväestöstä. Intialaisia ja kiinalaisia kauppiaita täällä on runsaasti.

Kaupungissa näkyy ihmisten irrallisuus ja ehkä yksinäisyyskin. Malawilaisissa kylissä yhteisöllisyys elää vielä. Lapset juoksentelevat ympäriinsä, naiset laittavat ruokaa kylän yhteisessä keittiössä ja miehet kokoontuvat omiin porukoihinsa. Ihmiset kylissä olivat iloisia ja suhtautuivat vierailijoihin avoimemmin kuin kaupungissa. Tosin Lilongwessa pääsimme ex tempore vierailemaan paikalliseen Montessori-kouluun, Tiny Tots Montessori Pre-School & Sapitwa Junior Academyyn. Yksi opettajista, Wonder Chibisa, esitteli meille koulua ja sen toimintaa. Samalla saimme tietoiskun Malawista ja malawilaisen elämästä.