Evangelistrian luostari, Skiathos, Kreikka

Evangelistrian luostari on Skiathoksen saaren ainoa luostari ja siellä asuu 3,5 munkkia. Naapurisaarella Skopeloksella on nelisenkymmentä luostaria. Myös kirkkoja Skopeloksella on melkein vuoden jokaiselle päivälle; 360. Ja pikkuruisessa Skopeloksen kaupungissakin kirkkoja on 123 kappaletta. Mutta Evangelistrian luostari oli todella seesteinen ja rauhallinen paikka, suorastaan pyhä. Luostarin pihalla valtavat pinkit ruusut kukkivat ja perhoset liitelivät niiden ympärillä. Pihalla `puutarhuri` kasteli kukkia ja `siivooja` lakaisi käytäviä. Lainausmerkeissä siksi, että nämä henkilöt ovat vapaaehtoisia paikallisia. Luostari oli vielä 2000-luvun alussa ollut kasa raunioita mutta paikallisten yhteistyössä ja voimin se rakennettiin uudelleen loistoonsa. Se kukoisti 1800-luvulla ja toimi myös Kreikan vapaustaistelijoiden turvapaikkana. Erityisen merkityksellinen luostari on siksi, että siellä on suunniteltu ja valmistettu ensimmäinen Kreikan lippu - sini-valkoinen, kuten Suomen lippu.

Luostarin keskus on keskellä pihaa sijaitseva ristin muotoinen kirkko. Kirkko on perinteinen ortodoksinen kirkko alttareineen ja ikoneineen. Jokaisella ikonilla on tarina ja ne ovat täynnä symboliikkaa. Mieleeni jäi Johannes Kastajan ikoni, jossa hän taisteli lohikäärmeen kanssa. Koska Johannes mestattiin katkaisemalla kaula, on hän nykyään mm. päänsärystä kärsivien suojelija. Kirkosta sai ostettua mm. pyhää vettä mutta tyydyin vain viinin- ja liköörinmaisteluun luostarin myymälässä. 

Alueella on myös kolme pientä kaunista kappelia ja iso museo. Museossa on sekä perinne-esineistöä että kirkollisia esineitä parinsadan vuoden ajalta. Paljon oli kirjoja ja kirjeitä, ihmeellistä että ne ovat säilyneet vuosisatojen ajan. Museon iso sali on suosittu vihkipaikka, vaikka ei yhtä tunnettu ja suosittu olekaan kuin Skopeloksella oleva Mamma Mia-kirkko. 

Isä Andrei Verikov on kuvaillut ortodoksisia kirkkoja kauniisti: Kirkon tarkoituksena on saattaa Jumalan valtakunta maan päälle. Kirkon tulee olla paikkana sellainen, että meidän on hyvä olla siellä. Sen tulee olla paikka, joka antaa edes pienellä tavalla esimakua siitä loistosta, mikä taivasten valtakunnassa on. Tämän vuoksi ihminen Jumalan antamilla tiedoillaan ja taidoillaan on halunnut tehdä kirkosta paikan, joka tätä taivaan ihanuutta parhaiten kuvaa. Emme tee kirkosta kaunista paikkaa sen vuoksi, että Jumala on käskenyt käyttää siihen tietyn määrän kultaa ja koristeita. Kirkosta tehdään kaunis rakkaudesta Jumalaa ja muita ihmisiä kohtaan.