Iraklion, Kreeta

 

Knossos ja Iraklionin arkeologinen museo

Iraklion on Kreetan pääkaupunki ja se on saanut kunnian jossain äänestyksessä olla Euroopan rumin pääkaupunki. Nyt kaupunki on suht viihtyisä, sen verran paikalliset kimpaantuivat kyseenalaisesta voitostaan. Asukkaat ryhtyivät panostamaan kaupungin viihtyvyyteen ja nyt siellä on puistoja ja istutuksia katujen varsilla. Iraklionissa sijaitsee Iraklionin arkeologinen museo, jonka ylpeys on minoalainen kokoelma. Minoalainen aikakausi vallitsi Kreetalla ja lähisaarilla pronssikaudella eli 3 100 - 1 100 ennen ajanlaskumme alkua. Minoalaisen kulttuurin keskus oli Knossos, palatsialue muutaman kilometrin päässä nykyisestä Iraklionista. Tiedetään, että palatsialueen läheisyydestä löytyy varmasti myös kaupunkialue, mutta tähän mennessä kaivauksille ei ole löytynyt rahoittajaa. 

Knossoksen kaivauksista kunnia kuuluu englantilaiselle Arthur Evansille, joka suoritti kaivauksia alueella vuosina 1900-1930. Suurin osa palatsialueen esineistä - ruukut, sinettikivet ja -sormukset, korut -  ja seinämaalauksista on siirretty suojaan argeologiseen museoon ja alue näyttää enimmäkseen kiviraunioilta. Hieman kyseenalasesti Evans rekonstruoi aluetta ja onkin epäselvää, ovatko rakennelmat  todenmukaisia vai Evansin mielikuvituksen tuotetta.

Yllä olevassa kuvassa oleva savinen Faisotoksen kiekko on yksi minoalaisen ajan suurimpia arvoituksia. Se löydettiin Faisotoksen palatsialueelta ja siinä kiekon molemmin puolin olevaa tekstiä on yritetty tulkita vuosisadan ajan. Teksi on tehty todennäköisesti leimasimilla spiraalin muotoon. Tekstin on arveltu olevan hymni, rukous, kirous, kirje, lakiteksti, matemaattinen, tähtitieteellinen tai historiallinen dokumentti, kalenteri, lautapeli.... Yhden tulkinnan mukaan mukaan toinen puoli olisi tarkoitettu raskaana olevalle naiselle ja toinen juuri synnyttäneelle naiselle. Ovatpa jotkut tutkijat sitä mieltä, ettei kiekko olekaan Kreetalta, vaan tuontitavaraa ties mistä.

Minoalaiset kuvasivat maalauksissa ihmistä hyvin samaan tapaan kuin egyptiläiset. Kasvot kuvattiin sivusta, keskivartalo edestä ja jalat sivusta. Perspektiiviä ei tunnettu, joten kaikki hahmot ovat saman suuruisia. Minoalaiset kuvasivat naiset vaaleaihoisina ja miehet tummaihoisina. Alla olevassa kuvassa ei suinkaan ole kolmea naista, vaan siinä on pyritty kuvaamaan liikettä. Olisikohan tämä ensimmäisiä yrityksiä tehdä ns. liikkuvaa kuvaa eli elokuvaa?