maanantai 9. tammikuuta 2023

 Bryssel, Belgia

Sunnuntaiaamu. Aamutoimien ja koirien ulkoiluttamisen jälkeen lähdin kävelemään kohti keskustaa, matkaa sinne on noin kolmisen kilometriä. Pienet kala-, liha- ja vihanneskaupat olivat auki ja jonot olivat kadulle saakka - yllättävää. Parvis Saint Gilles-kävelykadulla oli sunnuntaitori ja sielläkin pitkät jonot, erityisesti kanakojulle. Myös leipää, juustoja, oliiveja ja vihanneksia oli kaupan. Avokadot maksoivat 1,39 euroa/kilo. Tunnelma oli leppoisa, aurinko paistoi ja lämmintä oli 12 astetta. Täällä on normaalia luoda katsekontakti vastaantulijoihin. Vaikka hymyilet, sinua ei pidetä hulluna. Aamiaista en tänään kotona nauttinut, siispä piipahdin cappucinolle ja jogurtille Maison de Peuple-kahvilaan torin laidalle, hyvää oli.


Kävelin Saint Geryn kaupunginosaan ja antiikkitorille. Tällä alueella on paljon kirppareita ja antiikkikauppoja. Täällä näkyy Belgian siirtomaahistoria, tarjolla on runsain mitoin afrikkalaista taidetta. Brysselin ravintolatarjonnassa on avoinna koko maailma, pelkästään omassa korttelissani voisin tehdä maailmanympärysmatkan! Sadan metrin säteellä on ainakin italialainen, espanjalainen, portugalilainen, thaimaalainen, intialainen, japanilainen, argentiinalainen ja afrikkalainen ravintola. Vain belgialainen ruokaravintola taitaa puuttua, mutta sen korvaavat belgialaiset baarit.


Keskustaan tultuani, Grand Palacen tuntumassa, oli joulutori viimeistä päivää avoinna. Tungosta ei ollut, taitaa joulu olla jo takanapäin monen mielestä. Luistelukenttä joulutorin vieressä taasen toi mukavan talvisen tunnelman niin syksyisen oloiseen kaupunkiin. Yllätyin, kun keskusta-alue oli mielessäni selkeänä, mutta kuuden vuoden jälkeen en osannutkaan liikkua siellä. Paljon oli tuttua mutta paljon oli myös uutta. Ehkä isoin muutos oli Anspach-kadulla; isosta ja vilkkaasta tiestä oli tullut osittain kävelukatu. Aivan loistavaa kaupunkisuunnittelua, vain bussi kulkivat katua pitkin ja ohikulkuliikenne on ohjattu kauemmaksi keskustasta.


Vertailin vohveleitten hintoja keskustassa. Halvin, pelkkä vohveli ilman täytettä, maksoi 3,50 euroa. Kallein täytetty vohveli maksoi 8,90! No, kerran on vohveli täällä syötävä, sehän kuuluu kulttuuriin. Tosin paikalliset syövät vohvelinsa vain kanelin kera, täytetyt kermavaahtounelmat ovat turistiversioita. Omastani maksoin 4,50 euroa ja täytteenä siinä oli kermavaahtoa ja karamellikastiketta. En edes uskalla arvailla annoksen kalorimäärää mutta oli jokaisen kalorin ja euron arvoinen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti