Koskinou, Kreikka

Koskinoun kylä on neljän kilometrin päässä kotoani. Nousin autosta kylän keskusaukiolla, aamu oli vielä aikainen. Vain messun äänet kantautuivat lähikirkosta. Suuntasin ääntä kohti ja seisahduin hetkeksi täpötäyden kirkon ovelle. Lapset oli puettu parhaimpiinsa ja tunnelma kirkossa oli harras. Kylänraitti oli ihanan rauhallinen ja tyhjä, kahvilat vasta availivat oviaan. 

Koskinoun vanha kylä on kuuluisa värikkäistä ovistaan. Ja kaunistahan täällä todella on. Taloja ei juuri ole myynnissä ja jos on, hinnat ovat korkeat. Kun talo jää perikunnalle, usein siihen tulee airbnb-majoitusta, joka tarkoittaa sitä että väki kylässä vähenee, eikä kylällä ole talvella paljon elämää. Kapean kujan varrella Elfi on aamukahvilla kotitalonsa edustalla. Tervehdimme toisiamme kohteliaasti ja Alex-koiran saattelemana aloimme juttelemaan. Saksalainen Elfi on myös työskennellyt saarella matkaoppaana. Kuitenkin Teneriffalla hän oli tavannut rodoslaisen miehensä ja muuttanut hänen perässään tähän kylään. Nyt jo eläkepäiviään viettävä pariskunta jakaa elämänsä Koskinoun ja Teneriffan kesken. Elfi viihtyy Koskinoussa sen rauhallisuuden ja autottomuuden vuoksi. Satunnaiset turistit eivät häntä haittaa.