Kreeta, Kreikka

Sairastaminen ei ole kivaa missään. Vaikka olisi vain pieni flunssa, aiheuttaa se päänvaivaa; voinko mennä töihin, tartutanko muita, menenkö lääkäriin....? Pari päivää taisin olla töissä puolikuntoisena, sitten piti luovuttaa ja jäädä saikulle. Nyt olen "melkein terve", mutta en sitten kuitenkaan. Huominen retki piti perua osaltani, teen etätoimistopäivän kotoa käsin. 

Aamut ovat viilenneet Kreetalla, enää en tarkene syödä aamiaista terassilla. Myös illalla töistä tullessa pitää olla jo pitkähihaista päällä. Vuoristossahan on aina muutama aste viileämpää kuin rannikolla, mutta vain +2°C! Näin kuulemma Omaloksen kylässä, 1041 mpy, aamulla kahdeksan aikoihin - hurjaa. Tuulet ovat myös lisääntyneet, syksy on tullut tännekin. Useina päivinä rannoilla on punainen lippu, silloin ei parane mennä uimaan. Aaltojen pauhu on käsittämättömän voimakas ja veden virtaus pinnan alla on uskomattoman suuri. Varovainen pitää olla. Huomenna, lokakuussa, uimavalvojat eivät päivystä enää torneissansa, kausi on heidän osaltaan ohi. Pari päivää sitten tuli ensimmäiset vesipisarat sitten kevään, kenties huhtikuun. Sade on tervetullutta, maasto on kuivaa täällä pohjoissaarellakin, joka on etelää vehreämpi. Onneksi isoimmista maastopaloilta on vältytty, viime vuonnahan maastopalo ylsi Plataniaksen lomakylään saakka. 

Kuukauden ensimmäisenä päivänä Kreikassa toivotetaan "kalo mina" eli hyvää alkavaa kuukautta. Tämä ilahduttaa minua kovasti, tapa on sympaattinen. Harvoin sitä saa toivottaa, mutta huomenna viljelen sitä oikein urakalla. Kalo mina!

P.S. Siis lämpöähän täällä on vielä liki +30°C, aamullakin +20°C. Kaikki, lämpötilakin, on suhteellista.