Citta del Vatican, Vatikaani
Aamulla oli tarkoitus lähteä käymään Vatikaanissa. Paavi oli kuitenkin yllättäen päättänyt pitää aamulla messun henkilökunnalleen, joten käytännössä Vatikaani oli aamupäivän kiinni ja sisälle pääsimme vasta iltapäivällä. Jonot olivat tuskastuttavan pitkiä, olihan paikalla tuplamäärä ihmisiä. Onneksi jonomme kulki nopeasti ja sisälle pääsimme vajaan tunnin odottamisen jälkeen. Turvatarkastus oli kuin lentokentällä; kaikki joutuivat kulkemaan alueelle metallinpaljastimien läpi - juomia sentään ei takavarikoitu.
Vatikaanissa vierailee päivittäin noin 20 000 ihmistä ja siellä on asukkaista noin 800. Heistä 450:llä on Vatikaanin kansalaisuus. Ainoa uskonto on katolisuus. Rikollisuus alueella on suurta, sitä kutsutaankin taskuvarkaiden paratiisiksi. Ihmeteltävää ja kuvattavaa siellä on niin paljon, että lompakon vahtiminen helposti unohtuu ja tungoksessa taskuvarkaat pääsevät yllättämään.
Vierailun jälkeen olo oli kuin Michelangelolla freskojen maalaamisen jälkeen Sikstuksen kappelin kattoon; niska oli jumissa ylöspäin katselemisesta, vaikka sitä kesti vain muutaman tunnin. Michelangelolla freskojen maalaamiseen meni neljä vuotta. Myös jalat alkoivat huutaa hoosiannaa, taiteeen täyttämiä käytäviä tuli käveltyä parin kilometrin verran. Kaikkien taideteosten katsomiseen Vatikaanisssa menisi vuosikymmeniä, kaikkiaan niitä on yli 50 000.
Kahden päivän aikana olen ehtinyt syödä pizzaa, pastaa ja risottoa. Kaikki ovat olleet hyviä, mutta eivät millään tavalla erikoisia. Kahvien taso on vaihdellut suuresti. Vahvan kahvin ystävälle espressot ovat olleet pääsääntöisesti vahvoja mutta kuitenkin pehmeän makuisia. Tajunnanräjäyttävät makuelämykset antavat toistaiseksi vielä odottaa itseään.
 |
| Roomassa kissatkin syövät pizzaa.//Even cats eat pizza in Rome. |
Aamulla oli tarkoitus lähteä käymään Vatikaanissa. Paavi oli kuitenkin yllättäen päättänyt pitää aamulla messun henkilökunnalleen, joten käytännössä Vatikaani oli aamupäivän kiinni ja sisälle pääsimme vasta iltapäivällä. Jonot olivat tuskastuttavan pitkiä, olihan paikalla tuplamäärä ihmisiä. Onneksi jonomme kulki nopeasti ja sisälle pääsimme vajaan tunnin odottamisen jälkeen. Turvatarkastus oli kuin lentokentällä; kaikki joutuivat kulkemaan alueelle metallinpaljastimien läpi - juomia sentään ei takavarikoitu.
Vatikaanissa vierailee päivittäin noin 20 000 ihmistä ja siellä on asukkaista noin 800. Heistä 450:llä on Vatikaanin kansalaisuus. Ainoa uskonto on katolisuus. Rikollisuus alueella on suurta, sitä kutsutaankin taskuvarkaiden paratiisiksi. Ihmeteltävää ja kuvattavaa siellä on niin paljon, että lompakon vahtiminen helposti unohtuu ja tungoksessa taskuvarkaat pääsevät yllättämään.
Vierailun jälkeen olo oli kuin Michelangelolla freskojen maalaamisen jälkeen Sikstuksen kappelin kattoon; niska oli jumissa ylöspäin katselemisesta, vaikka sitä kesti vain muutaman tunnin. Michelangelolla freskojen maalaamiseen meni neljä vuotta. Myös jalat alkoivat huutaa hoosiannaa, taiteeen täyttämiä käytäviä tuli käveltyä parin kilometrin verran. Kaikkien taideteosten katsomiseen Vatikaanisssa menisi vuosikymmeniä, kaikkiaan niitä on yli 50 000.
Kahden päivän aikana olen ehtinyt syödä pizzaa, pastaa ja risottoa. Kaikki ovat olleet hyviä, mutta eivät millään tavalla erikoisia. Kahvien taso on vaihdellut suuresti. Vahvan kahvin ystävälle espressot ovat olleet pääsääntöisesti vahvoja mutta kuitenkin pehmeän makuisia. Tajunnanräjäyttävät makuelämykset antavat toistaiseksi vielä odottaa itseään.
* * *
We were supposed to go to Vatican City in the morning. The Pope had suddenly decided to have a mass to his employeed, so practically Vatican was closed during the morning hours. Queues were painfully long, after all, there was double number of people. Fortunately, the queues passed quickly and we got inside after an hour of waiting. Security check was like at the airport; all had to pass through the metal detectors.
Vatican City is home to about 800 people of whom 450 have the Vatican citizenship. Daily there is about 20 000 visitors. The only religion is Catholicism. Crime in the area is high, it is called paradise of the pickpockets. There is so much to see that your wallet is easily forgotten, and in the crowd thieves can work easily.
After the visit, I felt like a Michelangelo after painting the frescoes of the Sistine Chapel ceiling; neck was stick of watching up, even though it lasted only a few hours. It took four years from Michelangelo to paint them. Also, my legs were killing me, we must have walked couple of kilometers on the art-filled corridors. It would take for decades to see all the 50 000 works of art.
During the two first days I have eaten pizza, pasta and risotto. All have been good, but not special in any way. The level of coffees has varied greatly. For heavy coffee drinker a strong espresso has mainly been strong but soft taste. So far the mindblowing flavours still wait to come.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti