Hurghada, Egypti

Vaikka Qena oli varsin suuri kaupunki - itseasiassa ensimmäinen "oikea" kaupunki Kapkaupungin jälkeen, ei sieltä löytynyt meille hotellia. Tai sitten meitä ei haluttu paikallisiin hotelleihin. Kahdessa ensimmäisessä hotellissa oli vain yksi huone vapaana ja meitähän on seitsemän henkeä. Kolmannessakin oli yksi huone vapaana ja päätimme ottaa sen kahdelle hengelle, muiden nukkuessa bussissa. Annoimme huoneen kipparille (ja yhdelle pikavuorolaiselle), halusimmehan kaikki hänen olevan hyvin nukkunut ja virkeä aamulla. Mutta, mutta... Pojat olivat ehtineet pestä hampaansa ja ruveta nukkumaan, kun puhelin soi. Jotain selitystä arabiaksi, se siitä. Seuraavaksi oveen koputettiin ja poikia pyydettiin elekielellä poistumaan paikalta - viitattiinpa jopa poliisin kutsumiseen paikalle. Koskaan heille ei selvinnyt mistä oikein oli kyse, mutta palautettujen rahojensa kanssa he hipsivät takaisin bussiin nukkumaan.

Aamulla saimme dieseliä tankkiin ja suuntasimme Hurghadaan. Kuvittelimme, että turistikohde olisi helppo ja mukava paikka viettää pitkää iltaa, mutta todellisuus osoittautuikin toisenlaiseksi. Hurghada näytti aavekaupungilta. Se oli kuin kesken jäänyt rakennustyömaa; ei rakentajia, ei asukkaita, ei turisteja. Keskustasta löysimme kelpo hotellin, hiljainen sekin. Turisteja täällä ei enää ole, vain muutamia venäläisiä siellä täällä. Onneksi matkamme jatkuu yhden yön jälkeen, aika ankea paikka tämä ns. lomakeidas.

Kaikkialla egyptiläiset kertovat samaa tarinaa: vuoden 2010 vallankumouksen ja levottomuuksien jälkeen turistit ovat kadonneet, eivätkä ole tulleet takaisin. Monet perheet ovat menettäneet työnsä ja toimeentulonsa. Tosin he itsekin myöntävät, ettei Egypti ole turvallinen paikka, vaan pommi-iskut ovat täällä jo osa arkea. Surullista.
 

Mutta meri ei petä, turkoosin sävyt ovat uskomattomia!