Aamiaisen jälkeen matka jatkui niittyjen poikki kohti Tadapanin kylää. Oli ihanaa kulkea pitkästä aikaa tasaisella! Tosin nousuja ja laskuja oli tasaisesti, muttei kovin suuria. Niittyjen lomassa oli upeita, jättimäisiä rhododendroneita. Puut olivat juuri kukkineen edellisellä viikolla ja saimme nauttia vain jälkimainingeista. Metsässä (paikalliset sanoivat viidakossa) oli kauniita vesiputouksia ja jokia. Joet olivat paikoitellen täysin kuivia, kuin odotellen sadekautta. Niityillä oli erityisen paljon valkeita hevosia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti