Teneriffa, Espanja

Niitä, näitä 

Puerto de la Cruzin kauppahalli on ruma, eikä siellä ole juuri perinteisiä kauppiaitakaan. Vähän syrjässäkin se on ja kolkko. Keskiviikkoisin ja lauantaisin siellä on kirpputori. Sisällä on antiikkia, taidetta ja uusia tuotteita, ulkona perinteisiä kirpputoripöytiä. Viime lauantaina satoi vettä - niin kuin kaikkina muinakin päivinä viime viikolla - ja kauppiaat pakkasivat kamojaan pois jo ennen puolta päivää.

Sää on ollut viileä ja sateinen. Teidellä on yöpakkasia ja rinteille on satanut lunta. 

Viime perjantaina täällä alkoi pääsiäisen vietto. Joka ilta, ja joskus aamuisinkin, on messu ja sen jälkeen pääsiäiskulkue. Ensimmäinen kulkue oli nimeltään Murheellisen Neitsyt Marian kulkue. Mariaa kuljetetaan kirkon ympäri, soittokunta soittaa ja kirkkokansa seuraa perässä. 

Kulkueet sekä ihastuttavat että vihastuttavat. Olimme menossa hakemaan asiakkaita hotellilta lentokentälle, mutta tie oli Charcon puiston kohdalla suljettu. Odotimme bussissa noin 30 min. ennenkuin katu taas avattiin ja pääsimme jatkamaan matkaa. Aikataulumme petti pahemman kerran, ja oli minuuteista kiinni että asiakkaamme ehtivät lennollensa. Taisin olla bussissa ainoa, joka ymmärsi tilanteen vakavuuden. Asiakkat nauttivat extranäytöksestä, eivätkä olleet ollenkaan huolissaan.

Teneriffan pääkaupungissa, Santa Cruzissa, on taidemuseo TEA - Tenerife Espacio de las Artes. Museossa esitellään 1900-luvun taidetta. Tuon ajan suurin teneriffalainen taiteilija on surrealisti Oscar Dominguez. Hänet rinnastetaan aikalsisiin Daliin ja Picassoon. Kuvaan valitsin kuitenkin Jesus Hernandez Veranon teoksen. Teos on kaikessa yksinkertaisuudessaan moniulotteinen, herkkä ja upea. Huoneen sininen lattia on suorastaan maaginen!

MUNA eli Museo de la Naturaleza y Arqueología oli listallani gunachien takia. Guanchit olivat Kanariensaarten alkuperäiskansaa, jonka alkuperää ei tunneta. Heidän arvellaan tulleen Kanarialle 8000 vuotta sitten Afrikasta, ja heillä on yhteinen geeniperimä saamelaisten kanssa. Mysteeristä ja mielenkiintoista. Guanchit ehkä rakensivat täällä Teneriffalla Gűimarin kaupungissa olevat pyramidit, ehkä ei. Ainakin he osasivat muumioida vainajansa ja MUNAssa näitä muumioita on esillä.

Guanchinaisen ihannepaino oli 120 kiloa ja nainen sai/joutui avioitumaan kolmen miehen kanssa. Arki sujui kuukauden jaksoissa: yksi aviomies hoiti kuukauden ajan peltotyöt, toinen kalastuksen. Kolmannelle lankesi aviollisten velvollisuuksien hoitaminen. Liekö guanchien yhteiskunta ollut naisen paratiisi vai helvetti?

Ja sitten vaan kauniin värinen, pippurin näköinen kasvi tänne loppuun kun on niin hieno.