Valencian pohjoinen rautatieasema
Rautatieasema, Estacio de Nord, näkyi kaupungintalon aukiolle saakka. Vaikka matkaa oli on liki 400 metriä, rautatieaseman komeus teki vaikutuksen jo kaukaa. Ensiksi huomion kiinnitti kellotorni ja sen huipulla keikkuva kotka. Yleensä kotka symboloi valtiovaltaa, mutta täällä se symboloi voimaa ja nopeutta. Sivutorneissa viisisakaraiset tähdet osoittavat maakunnan kaikkiin osiin - ja ehkä kauemmaksikin maailmalle. Seinissä oli art nouveau-henkisiä mosaiikkikoristeita ja ikkunoissa upeita lyijylasiteoksia - onhan asema rakennettu vuonna 1917 art nouveaun kulta-aikaan.
Sisätila, lipunmyyntihalli, on koristeltu lattiasta kattoon. Mosaiikit, puu- ja metalliosat sopivat täydellisesti yhteen ja yksityiskohtia on läkähdyttävän paljon. Hyvää matkaa toivottavia kylttejä on asemahallissa 17:llä eri kielellä! Suomea ei ollut, mutta esperanto kylläkin.
Asemapihalta lähtee junia lähelle ja kauas. Laitureita on kymmenen, asema on aika pieni. Siellä on menossa remontti, joten kunnon käsitystä tilasta ei saa. Alkuperäinen asemapiha on pimeä ja nyt se halutaan valoisammaksi. Ylös tehdään kattoikkuna ja materiaaleja vaihdetaan kevyemmiksi.
Rautatieaseman vieressä kohoaa toinen periespanjalainen monumentti: härkätaisteluareena. Pyöreä tietenkin. Koirapuiston parlamentti on tyrmännyt härkätaistelut melkein täysin. Kuulemma kukaan ei niistä pidä, ainoastaan vanhat ukot ja politiikot. Ja politiikotkin vain siksi, kun saavat niiden tukemisesta rahaa. Yksi mies tosin puolusti härkätaisteluja, mutta hän olikin lähtöisin Uruguaista. Hänellä oli kyllä hyvä pointti: ilman härkätaisteluja taisteluhäriksi jalostetut Lidia- eli Bravo-härät olisivat kuolleet sukupuuttoon. Ja sitä paitsi taisteluhärät syödään taistelun jälkeen, mitään ei mene hukkaan. No joo. On käsittämätöntä, että härkätaistelut saavat jatkua, vaikka vain pieni osa espanjalaisista niitä kannattaa. Kataloniassa härkätaistelut on onneksi kielletty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti